torstai 30. lokakuuta 2014

eSports nostaa päätään - suomalainen Hearthstone turnausvoittoon!


Janne Mikkonen, joka tunnetaan pelimaailmassa nimimerkillä Savjz, voitti tässä kuussa järjestetyn SeatStory Cup II:n päihittäessään toiseksi tulleen Mirrarin Hearthstone: Heroes of Warcraft -turnauksessa.

SeatStory Cup on saksalaisen Dennis Gehlenin luotsaama turnaus, jossa pelataan Blizzard Entertainmentin vuoden 2014 alussa julkaistua digitaalista keräilykorttipeliä. Korttipeli Hearthstone: Heroes of Warcraft ammentaa pelisisältönsä nimensä mukaisesti suositun Warcraft-verkkopelin maailmasta ja se on toistaiseksi pelattavissa ilmaiseksi monilla eri alustoilla. Vaikka pelaaminen ja aloituspakka ovat ilmaisia, maksavat pelissä parempien ja harvinaisempien korttien hankkiminen.


Omassa kaveripiirissä Hearthstone on varsin pienen, mutta sitäkin aktiivisemman porukan harrastus. Omaa kokemusta pelistä ei ole, sillä korttipelit eivät ole juurikaan jaksaneet koskaan innostaa. eSports yleisesti on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen laji, vaikka kilpapelaaminen ei Suomessa ole vielä lyönyt läpi harrastusporukoita kummemmin.


Ensimmäinen SeatStory Cup pelattiin maaliskuussa 2014, jolloin Mikkonen oli myös mukana mutta jumiutui jo semifinaaleihin. Voittajaksi selviytyi tuolloin amerikkalainen StrifeCro, joka nappasi 8000 dollarin pääpotin.


Toisessa SeatStory Cupissa Mikkonen selviytyi finaalipeliin, jonka hän otteli tšekkiläistä Mirraria vastaan ja voitti pistein 5-1. Näin Mikkonen lunasti itselleen 10 000 dollarin päävoiton ja peliä juontaneet kuvailivat ottelua seuraavasti;


"Se oli kohtalo! En voi uskoa tätä. Mitä mieltä sinä olet?"  
"Minun mielestäni Savjz oli hullun hyvä ja koko peli meni täysin hänen tahtonsa mukaan. Oli hänen päivänsä!"

Jo Beta-vaiheessa peliä pelaamassa ollut Mikkonen vastaanotti turnauksen päätteeksi komean palkintopokaalin ja kertasi tuntojaan;

"Tämä merkitsee minulle paljon. Olen voittanut palkintoja aikaisemminkin, mutta silloin vastassani ei ollut tämän tasoisia vastustajia. Tämä oli mahtavaa ja täällä on monia lahjakkaita pelaajia."

Finaalipelit sekä haastattelut katsottavissa oheisesta Youtube-videosta.


Mikkosesta, alias Savjzista, kuullaan varmasti maailmalla vielä uudelleenkin. Suomessa eSports on vielä kohtalaisen pienen joukon harrastus, kun monissa muissa maissa lajilla on jo monia ammattilaispelaajia. Tästä kertoo paljon esimerkiksi Yhdysvaltojen hallituksen vuonna 2013 tekemä päätös, jonka mukaan maan hallitus tunnustaa tästedes eSports-pelaajat ammattiurheilijoiksi. Tämän päätöksen myötä ulkomaiset ammattipelaajat pääsevät helpommin osallistumaan Yhdysvalloissa järjestettäviin turnauksiin, sillä he saavat nyt käyttää urheilijoille myönnettäviä viisumeita.

Suomessa tunnetuin eSports-tapahtuma on vuosittain järjestettävä Assembly Summer, jossa on tarjolla turnauksia niin ammattilaisille kuin harrastajillekin. Turnauksissa pelataan muun muassa Dota 2:a, StarCraft II:a, Counter-Strikea ja League of Legendsiä ja turnauspalkintojen yhteisarvo oli kesällä 2014 hieman yli 50 000 euroa.

eSportsin tunnettavuutta Suomessa pyrkii edistämään Suomen elektronisen urheilun liitto ry, eli SEUL. SEUL on toiminut vasta muutaman vuoden ajan, mutta se on vaikuttanut merkittävästi suomalaisten eSports-pelaajien aktiivisuuteen ja yleisen eSports-tietouden leviämiseen.

eSports tarjoaa täysin uudenlaisen urheilulajin sekä sen pelaajalle että seuraajille, sillä muutamissa maissa eSports-turnauksia voi seurata suorana lähetyksenä jopa televisiosta. Esimerkiksi Etelä-Koreassa on televisiokanava, joka lähettää ainoastaan eSports-turnauksia vuorokauden ympäri. eSports-turnauksia seuraa koko ajan suurempi yleisö sekä Aasiassa, Euroopassa että Yhdysvalloissa, mikä on herättänyt kiinnostuksen myös lajin urheiluvedonlyöntiin.

Yle teki viime kesän Assemblyn yhteydessä upean kulttuuriteon. Yle Areenassa ja lopulta ihan televisiossa TV2:lla nähtiin selostuksen kera kilpapelaamista ensimmäistä kertaa Suomessa. Herkkua on tulossa lisää, sillä Yle on suuntaamassa kuukauden kuluttua Ruotsiin. Tulossa on suorana Counter Strike -finaalin Ruotsin DreamHack Winter 2014 -pelitapahtumasta lauantaina 29. marraskuuta. Lisätietoja löytyy Ylen asiaa käsittelevästä artikkelista.

Suomessa pääasiallisena kanavana eSports-lähetyksissä on kuitenkin edelleen internet ja lähetyksiä voi seurata livenä ainakin Twitch-palvelussa, joka on yhdysvaltalainen suoratoistopalvelu. Nykyisin moni massiivinen verkkopeli, kuten Eve Online, tukee suoraa videolähetystä Twitchin kautta maailmalle. eSports-kohteita löytyy useammasta netin vedonlyöntipalvelusta. Tosin lajin nuoruudesta johtuen uusia huippunimiä tulee pinnalle jatkuvasti, joten lopputulosten veikkailu saattaa olla yllättävän haasteellista.

eSports Suomessa on saanut hitaan alun, mutta ei tarvitse kuin vilkaista muiden maiden elektronisen urheilun kehitystä nähdäkseen, mihin suuntaan suosio on menossa. Maailmanlaajuisesti eSportsia seuraa yli 71 miljoonaa ihmistä ja luku kasvaa päivittäin. Toivottavasti tulevaisuudessa eSports Suomessakin merkitään samalle viivalle muiden urheilulajien kanssa ja joskus kaukaisessa tulevaisuudessa se voisi olla jopa osa olympialaisia?

tiistai 28. lokakuuta 2014

PlayStation ja Pelaaja indien äänitorvena



PlayStation Suomi julkaisi Twitterissä ilmoituksen, jossa kerrotaan PlayStationin ja Pelaajan yhteistyöstä. Kyseessä on indiepelien arvosteluja yhteen kokoava sivusto pelaajalehti.com:n alaisuudessa.

Mukavaa että nykypäivän pelimassasta nostetaan esiin myös pienempiä helmiä!

Käy tutustumassa http://www.pelaajalehti.com/psindie

maanantai 13. lokakuuta 2014

XboxOne



XboxOne julkaistiin vihdoin suomessa viimekuussa. 10 kuukautta alkuperäistä julkistusta jäljessä. Oma Suomen DayOne edition päätyi kotiin heti julkaisuviikonlopun jälkeen ja tässä hieman mietteitä laitteesta.

En ymmärrä mihin on saatu menemään 10 kuukautta? Konsolin lokalisointiin? Eiköhän tuo olisi onnistunu nopeamminkin.

Microsoftilta kehuttiin vielä viime Digiexpon aikaan kuinka odotus kannattaa ja XboxOne tulee entistä valmiimpana suomee. Usko siihen oli varsin vahva, mutta todellisuus on aika karu. Suomalaisena käyttäjänä kielivaihtoehdon saa toki suomeksi, mutta silloin ei voi käyttää laitteen koko potentiaalia, eli puhetta. XboxOne ei ymmärrä suomea. Englanti ei olisi lainkaan huono vaihtoehto, mutta sitä ei voi valita kun konsolin ja sijainnin kieli on Suomi.

Muilla kielillä puheentunnistus englanniksi näyttäisi olevan mahdollista, mutta miksi ei meidän kotimaisella? Taisin valita kieleksi englanti ja sijainniksi esimerkiksi Kreikka, jolloin puhekielenä voi käyttää englantia. Konsolin kielenä englanti ei anna sijainti vaihtoehdoksi lainkaan suomea. Mitä ihmettä? Next-gen? Kaikenlainen säätäminen ja kikkailu eri kielten ja alueiden välillä on minun osalta taakse jäänyttä aikaa. Haluan että laitteet toimii ja on mukavia käyttää.

Idea olohuoneen keskipisteen viihdekeskuksesta on varsin mainio, mutta esimerkiksi TV:n katsominen vaatii erillisen digiboxin. Minulla on aina viritin ollut televisiossa sisäänrakennettuna, joten television katselu boxin kautta ei onnistu. Sen sijaan HDMI läpivienti toimii mainiosti Xbox360 kanssa, jolloin säästän yhden portin vahvistimesta. Molempien koneiden tosin tulee olla tällöin päällä, joka hieman taas syö käyttömukavuutta.

Ylipäätään uuden boxin käyttöliittymä on erittäin sekava, enkä muutaman viikon käytön jälkeen tunnu pääsevän siihen kiinni. Haluttua asiaa joutuu etsimään pitkään ja joskus jopa pelkästään asetuksiin pääseminen tuottaa vaikeuksia. Etusivulla kun kuvakkeet tuntuvat vaihtelevien paikkaa, joten käytännössä kaikki halutut ja tärkeät paikat on syytä kiinnittää omaan näyttöön.

On bonessa kuitenkin hyvääkin. Ohjain on edelleen aivan järkyttävän hyvä kädessä ja impulssiliipaisimet toimii hienosti. En tosin ole muualla kuin ajopeleissä ominaisuutta kokeillut, mutta pieni värinä sormenpäissä todella toimii ja tuo mukavan pienen lisämausteen pelaamiseen.

Kinect kamera on myös mukava lisä ja erityisesti jos harrastaa latauskoodeja. Koneen mukana tuli muutama peli latauksina, eikä ikävää koodia tarvinnut itse kirjoittaa. Riittää että menee koodin antamiseen tarkoitettuun ohjelmaan ja näyttää koodin yläpuolella olevaa QR-koodia kameralle. Peli lähtee latautumaan vahvistusten jälkeen. Pieni 500 Gb kovalevy ei kuitenkaan tule riittämään, jos konetta käyttää yhtään enempää.

Sony on tehnyt asiat PS4 kanssa vaan niin paljon paremmin. Xbox ohjaimesta on kadonnut normaali kuulokeliitäntä, joka tuli PS4:n ohjaimeen. Koneen tehoista iso osa tuntuu menevän vain taustaprosessien pyörittämiseen ja PS4-pelit tuntuvat olevan jatkuvasti testeissä voittajia vertailussa. Käyttöliittymä on selkeä ja yksinkertainen, kun taas XboxOnessa sitä halutaan viedä enemmän PC-maailman suuntaan ja joutuu oikeasti pohtimaan kuinka asioita käytetään. Jokainen asia kun on oma appi, kuten Blu-ray elokuvan katsomisen yritys kertoi. Koneeseen piti ensin ladata ohjelma toistamista varten, mutta iso peli olikin jo latauksessa. Nopeasti ei ainakaan löytynyt vaihtoehtoa ”lataa ensin tämä” –vaihtoehdolle. Xbox1 on myös järkyttävän iso minkä lisäksi mukana on valtaisa virtalähde. Ps4 siro paketti on paljon miellyttävämpi näky olohuoneessa.

Vaikka haluaisinkin nähdä kunnollisen ”konsolisodan”, jossa molemmat voivat kilpailla tasavahvasti omilla vahvuuksillaan, niin XboxOnella vahvuuksia ei ole kuin yksi. Yksinoikeuspelit ovat ainoa keino, millä Microsoft voi saada konetta myytyä. Itse ainakaan en näe kovinkaan järkevää syytä perus Matti Meikäläisen hankkia sitä PS4:n sijaan, jolle tulee vieläpä 50 euron vuosimaksua vastaan joka kuukausi ilmaista laadukasta pelattavaa. Suomi on PS maa ja sellaisena se myös uuden sukupolven myötä entistä vahvemmin tulee pysymään.

Microsoftilla oli kaikki ainekset käsissään Xbox 360 menestyksen ja PS3:n ongelmien vuoksi juosta karkuun ja kovaa, mutta omiin PR-hölmöilyjen ja täysin kesken olevan laitteen kanssa Sonyn haastaminen on todella vaikeaa. Tuntuu siltä, että Microsoft on kadottanut visionsa, joka vielä ennen nöyrtymistä pelimaailman palautteen edessä sillä oli tähtäimessä. Sääli. Olisikohan kenties kannattanut vain pitää valittu suunta, eikä alkaa peruuttelemaan? Tuskin tablet boomi olisi alkanut, jos Apple ei olisi rohkeasti näyttänyt mitä ihmiset oikeasti haluavat.