lauantai 30. elokuuta 2014

Musiikkitalossa musiikkia



Viimeviikon perjantaina Helsingissä koettiin jotain historiallista, kun ensimmäistä kertaa Musiikkitalossa kuultiin pelimusiikkia. Aikaisemmin Turussa kuulemani konsertti nosti odotuksia muitakin suomessa kuultavia konsertteja kohtaan. Onhan tänä vuonna jo kolme isompaa konserttia tarjolla eripuolilla maata.

Isoissa konserteissa on tullut käytyä pitkin Eurooppaa, mutta Helsingin konsertin erikoisuutena oli suomalainen pelimusiikki. Tämä tarkoitti lähinnä mobiilipelejä ja esimerkiksi Trinen musiikki loisti poissaolollaan.

Kenties musiikkivalinnat eivät jo hieman varttuneemmalle pelaajalle oikein iskeneet, joten konsertti jäi todella vaisuksi. Kestoltaan konsertti oli reilun tunnin, eikä missään vaiheessa tullut sellaista mahtipontista fiilistä, jonka on tottunut kokemaan tuttujen pelisarjojen kappaleiden orkesteriversioita kuunnellessa.

Varsin tylsistä kappalevalintojen joukkoon oli eksynyt myös täysin pelimusiikin ulkopuolisia kappaleita. Vai mistä pelistä ovat kappaleet Dance Macabre sekä Yö autiolla vuorella? En kerta kaikkiaan ymmärrä miksi pelimusiikkikonserttiin täytyy tuoda muuta, kuin peleistä tuttua musiikkia. Nämä olivat vieläpä koko konsertin pisimpiin kuuluvia kappaleita.

Perheitä oli todella paljon ja vaikka lasten tuominen kulttuuria ja musiikkia kuuntelemaan on tavallaan hieno asia, niin ei nyt pakottaa tartteisi. Miksi ne pienet täytyy vanhempien mukaan raahata, jos eivät edes jaksa istua puolta tuntia paikallaan? Oma kuuntelu ainakin kärsi ikävästi, kun viereisellä penkillä äiti yritti jatkuvasti rauhoitella kahta poikaa, jotka eivät olisi jaksaneet istua paria kappaletta pidempään.

Kaikesta huolimatta myös iloisia asioita konsertista löytyi. Supernautsin kappale oli todella pirteä, enkä ole ennen kovaäänisen käyttöä sinfoniaorkesterin arsenaalissa kuullut. Myös Alan Waken 10 minuuttinen oli erittäin mukavaa kuultavaa.

Kovin riemukasta kuvaa konsertti ei kuitenkaan jättänyt mikä on todella sääli. Olisin halunnut nauttia Musiikkitalossa hienosta esityksestä, mutta tällaisena tunnelma jäi todella vaisuksi, vaikka juontajat muuta yrittivätkin väittää.

Syyskuussa päästään Tampereelle vähän tutumman musiikin pariin, joten toivottavasti siellä konserttitalo halkeaa liitoksistaan lopuksi!

perjantai 22. elokuuta 2014

The Walking Dead Season Two - Episodi 3 (PS3)


Telltale Gamesin huikea The Walking Dead -seikkailu sai jatkoa jo ennen kesää, mutta jotenkin into sarjaa kohtaan vain loppui hetkeksi. Sain kuitenkin herätettyä kiinnostuksen ja pelattua kolmannen osan.

Kolmas osa lisäsi entisestään tunnetta siitä, että pelaaja ei välttämättä voi vaikuttaa niin paljon tapahtumiin kuin luulee. Muutamaan otteeseen jo aikaisemmissa osissa yritin viedä Clementineä hahmona tiettyyn suuntaan, mutta peli onnistui valinnoistani riippumatta kääntämään tilanteen hieman erilaiseksi ja lopputulos ei ollut oikeastaan lainkaan se mitä olisin toivonut. Sama jatkui siis kolmannessa osassa.

Toinen kausi ei ole enää läheskään samalla tavalla pelkkää selviytymistä viruksen riivaamissa ympäristöissä. Zombit ovat kenties se pienin murhe. Clementine ystävineen joutuu puntaroimaan jatkuvasti kehen voi luottaa ja etsimään pakokeinoa tilanteista, joissa on osapuolina vain eläviä ihmisiä.

Celementine on pieni tyttö, mutta monella tavalla paljon kokeneempi kuin moni muu, mikä on ainakin omissa valinnoissani (silloin kun niitä ehtii tehdä) alkanut heijastumaan entistä selkeämmin. Ensimmäisellä kaudella valintani olivat enemmän taka-alalla oleskelemista, mutta nyt huomaan valintojeni olevan suoraviivaisempia ja rohkeampia.

Tekninen puoli on edelleen erittäin tökkivää. Telltale Games ei vain tunnu saavan pakettia kasaan PS3:lla ja tökkimistä etenkin lataustaukojen jälkeen tulee toistuvasti. Muuten jakso oli varsin pitkälle ihmisten keskustelujen kuuntelemista muutamaa toiminnallisempaa kohtausta lukuun ottamatta. Jakson lopetus tehtiin kuitenkin jälleen Telltalemaiseen tyyliin ja seuraava jakso täytyykin laittaa tulille mahdollisimman pian.




tiistai 19. elokuuta 2014

Civilization IV Theme - Baba Yetu - Peter Hollens & Malukah

Blogi ei ole täysin kuollut! :)

Kesäloma ja ylipäätään kesä vei vain innon kaikkeen muuhun. Palataan kohta taas pelien pariin! Odotellessa tässä video mistä tulin ainakin itse todella hyvälle tuulelle.