maanantai 30. joulukuuta 2013

Rain (PS3)


Rain on mielenkiintoinen peli. Sitä voi oikein helposti kutsua taidepeliksi. Rain on Sonyn Japanin osaston kehittämä, eikä moinen peli varmaan länsimaissa olisi edes saanutkaan Hyväksytty! -leimaa projektia esiteltäessä. Kyseessä on tarina, kertomus, voisi ehkä sanoa pienoisromaani pelin muodossa.

Poika näkee tytön ja häntä jahtaavan olennon. Poika seuraa tyttöä, joka on jo ehtinyt kadota näkyvistä. Idea on varsin simppeli. Seuraa tyttöä ja yritä pysyä hengissä. Tuntemattomat olennot jahtaavat myös poikaa, joten vaara voi olla jokaisessa nurkassa. Sitä ei välttämättä tosin näe.

Pelin juju on nimen mukaisesti sateessa. Poika, tyttö kuten myös tuntemattomat olennot ovat näkymättömiä loputtoman pimeyden täyttämässä kaupungissa. Ainoastaan sade paljastaa heidät sekä askeleet esimerkiksi vesilammikoissa. Kaupunki on täynnä katoksia tai siltoja, jotka antavat suojaa sateelta. Tämä on avain asemassa etenemisessä. Viholliset eivät näe, jos olet poissa sateesta. Kuka tyttö on, miksi olen näkymätön tai missä ylipäätään olen? Ainoa vaihtoehto on seurata tyttöä ja löytää vastauksia.

Pelaaminen on suoraviivaista ja eteen tuodaan etenemistä estäviä ongelmia, jotka ratkeavat kenttää hyödyntämällä. Tiputtamalla tikkaat tai työntämällä esineitä, jotta voi nousta ylemmäs. Toisinaan harhautetaan tuntemattomia olioita tai vain hiivitään hiljaa ohi. Pelaaminen on siis eteenpäin pyrkimistä tarinan seuratessa kenttiin sulautetuilla teksteillä. Ikään kuin kertoja kertoisi kokoajan tarinaa, jota pelaaja pelaa.

Asetelma toimii ja halu selvittää mysteeri on vahvasti läsnä. En tunne poikaa tai tyttöä lainkaan, mutta heidän lopullinen kohtalo mietityttää. Tunnelma on jatkuvan sateen ja pimeyden sekä tyylikkäästi tunnelmaa luovan musiikin ansiosta kokoajan hienosti läsnä.

Tällainen peli voi tulla vain Japanista. Mikään merkittävä mestariteos se ei ole, enkä usko sen kovin suurta suosiota saavan. Peli on itsessään varsin yksinkertainen, mutta kuitenkin täysin omanlaisensa. Jos erilaiseen peliin on valmis muutaman euron sijoittamaan, niin Rain tarjoaa yhdeksi illaksi mielenkiintoisen mysteerin. Kielimuurikaan ei ole esteenä, sillä peli on täysin lokalisoitu suomeksi.



Kuvat: Giantbomb

lauantai 28. joulukuuta 2013

The Walking Dead Season Two - Episodi 1 (PS3)


The Walking Dead oli viimevuoden yksi parhaimpia pelejä. Todellinen yllättäjä ja kehuja jokaisesta suunnasta kerännyt teos.

Telltalegames ei ole jäänyt lepäämään hittinsä jälkeen, päinvastoin. The Wolf Among Us on myös todella kovaa kamaa ja räväkämmän sekä humoristisemman otteensa vuoksi kenties jopa parempi. Uuden sarjan ohella studio on kuitenkin työstänyt myös jatkoa kävelevien kuolleiden tarinaan.

The Walking Dead Season Two on suoraa jatkoa edellisen kauden tapahtumille. Se käyttää tuttuja hahmoja ja jos koneelta löytyy edellisen pelin sekä DLC-jakso ”400 Days” tallennus, niin vanhoja ratkaisuja käytetään määrittämään toista kautta. Itse peli on hyvinkin tuttua zombien väistelyä, mutta ennen kaikkea pienten pulmien ja tavaroiden etsimisten siivittämää ihmissuhdedraamaa.

Peli lähtee erittäin räväkästi käyntiin ja tällä kertaa ohjattavana on edellisen osan nuori tyttö Clementine. Kaikki on poissa, mutta tarkoitus olisi kuitenkin vain selviytyä. Tämä tuo mielestäni erittäin kiehtovan tavan kertoa uutta tarinaa. Edellisessä osassa Lee oli pelaaja ja halusi pitää yksinäisestä tytöstä huolta. Nyt pelaaja on edellisen pelin tapahtumien ja oppien säestämä nuori tyttö. Huomaan tämän asettelun ainakin omaan peliin ja valintoihin vaikuttavan suuresti.

Valintoja onkin jatkuvasti edessä. Mitä sanoa tai mitä tehdä. Ainakin illuusio omista tekemisistä on vahvasti esillä ja tapahtumiin voi vaikuttaa suuresti. Pelasin pelin viimeksi vain kertaalleen, joten en ole varma kuinka paljon lopulta valinnat vaikuttavat. Varmaa on ainakin, että kirjaimellisesti elämä voi olla omien valintojen takana.

Season Two on tuttua vuoristorataa rauhallisempien ja tiivistunnelmaisten sekä toiminnallisempien zombien täyteisten jaksojen välillä. Pidin kovasti ensimmäisestä osasta ja Clementinen myötä huomasin nauttivan myös toisesta. Ehkä jopa jälleen kerran enemmän, kuin ensimmäisestä kaudesta ja nimenomaan juuri pienen tytön sekä hänen tulevaisuutensa vuoksi.

Huikeaa nähdä kuinka yllättäjän jälkeen Telltalegames on onnistunut pitämään hyvän ja mielenkiintoisen otteen tekemisiinsä. Studio ei siis jäänyt yhden kauden mittaisen Walking Dead -sarjan tekijäksi. Hyvää tavaraa tulee nyt jo kerralla kahden sarjan edestä.




Kuvat: Giantbomb.com

perjantai 27. joulukuuta 2013

Kiinnostaako "ilmainen" Super Mario 3D Land?


3DS XL:n Zelda paketin myötä tuli laitteen Club-Nintendo kortilla rekisteröityä kone Clubin sivulla. Nintendollahan on virallinen Nintendo Clubi vain valikoiduilla alueilla ja esimerkiksi Suomi ei tähän kastiin kuulu. Toki Nintendon Clubi sivut löytyvät myös suomeksi, mutta taitavat olla maahantuojan ylläpitämiä? Koodeja siellä ei kuitenkaan voi rekisteröidä vaikka sellainen pelien mukana tulee.

Jo hyvä tovi sitten aloin rekisteröimään Nintendon pelejä UK:n Nintendo Clubiin tekemälleni tunnukselle. Näin myös siis 3DS XL:n kohdalla. Eteen sattuikin Nintendon kampanja, jossa uuden laitteen (3DS XL tai 3DS) sekä valikoidun pelin rekisteröinnin jälkeen saa ilmaiseksi latauskoodin 3DS:n Super Mario 3D Land –peliin.

3DS:n rekisteröin jo saadakseni clubipisteitä (joita ei ikinä ehdi käyttämään) ja listalta löytyi mukavasti Luigi’s Mansion 2, joka on kiinnostanut sen julkaisusta lähtien. Päätinpä sitten tilata pelin ja rekisteröin pelin mukana tulleen Club-koodin. Sain kuin sainkin latauskoodin Nintendo eShop -kauppaan!

Ilmeisesti jouluinen ruuhka on iskenyt Nintendon latauspalveluun ja kauppapaikka oli jälleen nurin koodin saamisen aikaan, mutta lopulta onnistuin pelin lataamaan.

Jos olet hankkinut tai saanut lahjaksi Nintendon koneen sekä mahdollisesti yhden alla olevista peleistä, niin pienellä kikkailulla on mahdollista saada ilmainen Mario-peli. Lisätietoja löytyy Nintendon Super Mario 3D Land Welcome Promotion –sivuilta.

Nämä pelit kelpaavat kampanjaan:
  • Mario & Luigi: Dream Team Bros.
  • Animal Crossing: New Leaf
  • The Legend of Zelda: A Link Between Worlds (launching November 22nd)
  • Donkey Kong Country Returns 3D
  • Fire Emblem: Awakening
  • Luigi’s Mansion 2
  • LEGO CITY® Undercover: The Chase Begins
  • Sonic Lost World (Nintendo 3DS version)
  • Monster Hunter 3 Ultimate (Nintendo 3DS version)
  • Pokémon X
  • Pokémon Y
  • Bravely Default (launching December 6th)
  • New Super Mario Bros. 2
  • Mario Kart 7
  • Professor Layton and the Azran Legacy

lauantai 21. joulukuuta 2013

PlayStation 4



PlayStation 4 on ollut suomessa markkinoilla ja siinä samalla omassa olohuoneessa kolme viikkoa. Ensitunnelma uudesta laitteesta oli erittäin innostunut. Uusi tehokas rauta oli vihdoin täällä tuoden mukanaan nextgenin! Wii U löytyy toki hyllystä, mutta en sitä ole uudeksi sukupolveksi osannut mieltää. Lähinnä kone on Wii:n grafiikkapäivitys, jolle ei uusia kiinnostavia nimikkeitä ole vielä tullut kovinkaan montaa.

PS4 puolestaan toi heti uuden sukupolven värinän takaraivoon. PS3:n kokemuksiin pohjautuen vaihdoin heti tulevaisuutta ajatellen isomman kovalevyn uutukaiseen. Kovalevyn vaihdosta kirjoitinkin ohjeen muodossa jo aikaisemmin.

Levy on toiminut hyvin, eikä vaihdon aiheuttamia ongelmia ole esiintynyt. Suosittelen tekemään levyn vaihdon heti koneen oston jälkeen. Myöhemmin se voi olla haastavampaa pelien ja tallennusten siirron osalta.

Entäpä sitten itse laite? Millainen on uusi PS4?


Ulkomuoto

PS4 näyttää tyylikkäältä. Alussa en ollut varma pidänkö siitä, mutta nyt laitetta päivittäin katseltuani alan oikeasti mieltää laitteen tyylikkääksi. Se on myös erittäin kompaktin kokoinen. Varsinkin kun ottaa huomioon, että laite sisältää myös virtalähteen, jota muut konsolit eivät tee. Ei voi kuin ihailla Sonyn taitoa luoda rautaa ja erityisesti PS4:n kohdalla tehokasta sellaista edulliseen hintaan. Laite on siro varsinkin vanhan mallin PS3:n rinnalla.

Pölyjen pyyhkimen onnistuu hienosti koneen päältä, mutta saa nähdä kuinka ikävästi kyseistä, viikoittain jostain kasautuvaa pulveria tuppaa kertymään esimerkiksi etupaneelin vakoon tai valojuovan uran reunoihin.

Ohjain

PS4:n uusi DualShock 4 on saanut erittäin paljon kehuja. Ei tietenkään syyttä ja ohjain tuntuukin erittäin hyvältä. DualShock 3 on ollut aina ihan ok ohjain, eikä minulla ole ollut suurempia vaikeuksia pienten käsien vuoksi sitä käyttää. Xbox 360 -ohjaimen kuitenkin käteen aikanaan saatuani ei ole tehnyt mieli palata DualShock-ohjaimen pariin.

Nelosversio kuitenkin tuo ohjaimen tuntua ja jämäkkyyttä. Liipaisimet kaartuvat vihdoin oikeaan suuntaan ja tatit ovat enemmän erillä toisistaan. Keskellä oleva kosketuslevy on tuntunut alusta asti luontevalta, vaikka ei sillä kovin paljon ole vielä käyttöä ollut. Assassin’s Creed 4:ssä levy toimii nappina, josta pääsee karttaan. Karttaa voi rullata sormella levyn ansiosta, mutta luontevampaa on tehdä se tateilla. Tulevaisuudessa levy kuitenkin voi tuoda ohjaukseen pientä lisäkivaa ja helppoutta.

Tatit onkin sitten hieman ristiriitaiset. Ainoa ongelma aikaisemmin oli niiden läheisyys, mutta minua ehkä hieman häiritsee tattien pinta ja muoto. Pinta tuntuu jotenkin oudon karkealta, mutta kuitenkin oma sormeni liukuu ikävästi tatin pinnalla. Voi olla että pidän sormea liian reunalla, enkä käytä painauman tuomaa etua hyväksi. Tiukkaa pidempää tilannetta pelatessa ote tatista tuntuu karkaavan ja toisella kädellä joutuu hieman avustamaan, jos pelitilanteen vuoksi tattia ei saa päästää karkaamaan suoraksi. Päällysteen kulumista ei tosin omalla kohdalla vielä ole havaittavissa, vaikka siitä on aika paljon eri lähteistä saanut kuulla.

Akkukesto on ollut toistaiseksi siedettävää, mutta nopeammin uusi ohjain tuntuu kuluttavan akun. Värillinen iso valo lisäksi heijastaa tietyissä kohdin ikävästi televisiosta, mutta suurta haittaa siitä ei ole ollut. En tosin varsinaista hyötyäkään ole löytänyt.

DS3:sta jotain kertoo myös se, että ohjain tuntuu todella lelulta noin viikon verran DS4:llä pelattuani, joten uusi ohjain on ehdottomasti yksi PS4:n mukanaan tuomista isoista ja onnistuneista uudistuksista.

Käyttö

Alkuasetusten ja totuttelun jälkeen PS4:n maailmassa on kuin kotonaan. Suurin havaittava ero on nopeus. Kaikki toimii todella sulavasti, eikä oikeastaan mitään joudu odottamaan. Se onkin uuden konsolin tärkein ja ihanin uudistus. PS4 toimii yksinkertaisesti todella jouhevasti ja tekee taustalla paljon asioita, joita ei itse edes huomaa.

PlayStation Store on PS3:ssa ollut todella kankea ja sen käyttämistä on varsin paljon halunnut välttää. PS4:n puolella myös Store on kuin toisesta maailmasta. Sulava ja sujuva, jota selailee ja tutkii mielellään. Sisällön puutteen vuoksi ei tosin kovin kauan.

Ero valmiustilan ja sammuttamisen  välillä on kuitenkin suuri. Sammutettuna kone ei hae automaattisesti päivityksiä. PS3 käynnisti itsensä aina tiettyyn aikaan ja suoritti automaattiset toiminnot. Nyt en ole lainkaan varma koska pelitallennukseni synkronoidaan verkkoon tai ladataanko päivityksiä. Sammutan nimittäin aina koneen kokonaan, koska katkaisen virrat olohuoneen laitteistoista yön ajaksi ison jatkojohdon virtakatkaisimesta.

Jakotoiminto on myös uskomattoman hieno ominaisuus. Aina Share-nappia painaessa levylle tallennetaan edelliset 15 min pelistä videona sekä kuvakaappaus pelitilanteesta. Halutessaan koko pätkän tai osan siitä voi jakaa Facebookin kautta kavereille. Suora Youtube-yhteys olisi tietysti erittäin suotavaa, mutta jo nyt pelien sisällön ja ennen kaikkea hauskojen tilanteiden jakaminen on osoittanut kyntensä.

Toivottavasti ominaisuus paranee entisestään. Esimerkiksi esikatseluvideon kelaaminen oikeaan kohtaan on varsin kankeaa. Jos haluat jakaa minuutin pätkän videon lopusta, eli tilanteesta jossa painoit Share-nappia, niin editorilla joutuu noin 20s pätkissä kelaamaan koko 14min videon.

Pelit

Pelejä ei vielä tietysti kovin montaa ole ja niistäkin vain kahta itse pelannut. Jo nyt AC4 sekä Resogun ovat osoittaneet kuinka upeaa uuden konsolin saaminen vihdoin on. Pelit pyörivät tasaisesti eikä lataustaukoja tarvitse juurikaan odotella. Kaikki vain toimii yksinkertaisesti hienosti. Muutaman kerran kone on jumittunut AC4:sta pelatessa. Todellisia NextGen kokemuksia ei kuitenkaan Resogunin lisäksi taida vielä oikeastaan olla, joten pelien osalta kone pystyy näyttämään kyntensä vasta tulevaisuudessa.

Pelit ovat kuitenkin osoittaneet sen, että uusi rauta oikeasti pystyy tarjoamaan enemmän. Parempaa ja sulavampaa ruudunpäivitystä sekä tarkempia yksityiskohtia. Lopulta saadaan myös oikeasti FullHD tasoista kuvaa ruutuun, joten vaikka numeroissa hyppäys ei ole kovin iso, niin laskentatehon ja muistin kasvu tuovat pelaajille oikeasti herkullisia hetkiä.
Vasta muutaman vuoden kuluttua aletaan kuitenkin oikeasti näkemään mitä laitteilla on tarjota. PS4:sta on kuitenkin ilo käyttää ja ennen kaikkea sillä on suunnaton ilo pelata.

Sony on ehdottomasti oikealla tiellä. Nimenomaan pelaajan konetta tekemässä. Ominaisuuksia toki varmasti tulee lisää ja nykyisiä viilataan palautteen myötä. Sony jatkaa myös uskomattoman upeaksi ominaisuudeksi noussutta PlayStation Plus –palvelua PS4:n myötä. Kuukausittaista ilmaista pelattavaa on siis tulossa uuden konsolin myötä peräti kolmelle koneelle. Sony on PS4:llä tuonut ehdottomasti todellisen pelaajalle suunnatun NextGen-kokemuksen olohuoneeseen. Innolla odotan ensivuotta, oikeita NextGen-pelejä sekä Microsoftin vastausta.

torstai 19. joulukuuta 2013

Pelimusiikkia Turun konserttitaloon


Final Fantasy ja Zelda -aiheisia kiertueita on maailmalla näkynyt eri konserttisaleissa. Itse olen käynyt Tukholmassa ja Saksan Kölnissä kuuntelemassa pelimusiikkia ison orkesterin soittamana. Kokemus on todella uskomaton ja suositeltava, jos vähänkään tykkää kuunnella peleissä soivaa musiikkia itse pelien ulkopuolella.

Suomessa viimevuonna taidettiin väläys nähdä pelimusiikista, mutta ensivuonna peräti kahden konsertin voimin on tulossa musiikkia Turkuun. Torstaina 20.3.2014 ja lauantaina 22.3.2014 Turun konserttitalossa Turun filharmoninen orkesteri soittaa pelikansalle suloisia säveliä:

Tapahtuman kuvaus:
Esa Heikkilä, kapellimestari / dirigent
Orvar Säfström, juontaja / värd
Ready – set – go! SCORE! -pelimusiikkikonsertissa pääsevät vauhtiin niin pelihullut kuin muutkin. Ohjelmassa on musiikkia kaikkien aikojen suosituimmista videopeleistä mm. Last of Us, Uncharted, Sonic the Hedgehog, Final Fantasy ja Journey.

Liput jo ostettu lauantaille! Toivottavasti musiikkikonsertteja aletaan suomessakin järjestelmään vuosittain.

Kuva ja lähde: http://www.tfo.fi/

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Clear Vision (17+)


Clear Vision on varsin lyhyt mutta viihdyttävä peli. Aikalailla tavallisesta tallaajasta tulee potkujen seurauksena palkkamurhaaja ja tehtävänä onkin auttaa kansalaisia päästämään päiviltä heitä riivaavia henkilöitä. Tehtävät tulevat postiluukusta tai sähköpostilla.

Alussa homma hoituu varsin yksinkertaisesti, mutta hetken päästä tulee hieman haastetta mukaan. Tehtävänannoissa mainitaan yksityiskohtia, jolloin joutuu tarkkailemaan kohteita ja etsiä oikea kohde. Joskus pelkkä tarkka kaukolaukaus ei riitä vaan kuolema täytyy saada lavastettua onnettomuudeksi.

Graaffiselta ilmeeltään peli on todella simppeli ja se koostuu yksinkertaisista Paint-piirroksista. Kohteetkin ovat vain paksulla siveltimellä tehtyjä tikku-ukkoja.

Nopeasti kolottu, mutta alle eurolla ainakin hetkeksi hyvää ajantappohupia. Tarina tosin jää kesken ja sellainenkin pelistä siis toki löytyy. Tarina ilmeisesti jatkuu jatko-osassa, joka taitaa olla jo myös myynnissä.




lauantai 14. joulukuuta 2013

The Room Two



The Room oli hienoin pelikokemus, jota iOS on onnistunut tarjoamaan. Sitten tuli vuoden 2013 joulukuu ja isoveli vei kyseisen paikan. Pienen studion, Fireproof Gamesin ensimmäinen peli oli menestys ja jatkoa oli tietysti lupa odottaa. Muutama päivä sitten kyseinen studio julkaisi vihdoin samaa ihanaa mystistä pulmanratkontaa sisältävän The Room Two –pelin.

The Room Two jatkaa samalla hyvällä linjalla kuin ensimmäinen osa. Se on vain isompi, parempi ja entistä paremman näköinen. Jatko-osa syöksee pelaajan heti avaamaan mysteerisiä mekaanisia rasioita. Tällä kertaa tutkittava alue ei rajoitu kuitenkaan laatikkoon ja sen pöytään. Huoneesta riippuen ympäriltä löytyy paljon muitakin objekteja, joita pitää tutki vuoronperään, jotta huoneen salaisuus lopulta paljastuu.

Matkalla joutuu availemaan useampaa laatikkoa, kuin myös tähtäämään tarkasti jousipyssyllä, uppoutua laivan pienoismallin saloihin ja lopulta selvittää kokonaisen laboratorion mysteerit. Jokainen taso on omanlaisensa vaikka edellisestä osasta tuttuja työkaluja ja ongelmia onkin käytetty jälleen hyväksi. Paljon on kuitenkin tullut uutta ja mielenkiintoista tehtävää sekä ongelmaa, jotka täytyy yksinkertaisesti vain keksiä piilotettujen vihjeiden avulla.

Musiikki on yksinkertaista ja tunnelmallista. Ei sitä paljon ole, mutta se vähä mitä löytyy onnistuu luomaan hienon tunnelman. Äänimaailma on muutenkin hyytävä ja jännitystä täynnä.

The Room Two meni läpi lähes tulkoon yhdeltä istumalta. Joulun ostosreissu ja illan elokuvahetki poislukien tabletin parissa on päivä mukavasti kulkenut. Aivot pääsevät todella töihin tämän mestariteoksen parissa.

Toistaiseksi ainakin vain iPad-versio saatavilla AppStoressa 4,49 euron hintaan. Jos hinta tuntuu liian kovalta (mitä se ei todellakaan ole), niin tutustu toki ensimmäiseen osaan, joka on edelleen saatavilla maksutta.




torstai 12. joulukuuta 2013

The Room ilmaisena


Ehkä yksi parhaista iOS peleistä, The Room on ilmaisena rajoitetun ajan. Kannattaa käydä heti lataamassa AppStoresta!

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Mirror's Edge iOS




Mirror’s Edge on yksi niitä pelejä, joka on jäänyt välistä valtaisasta hehkutuksesta ja lievästä kiinnostuksesta huolimatta. Saa nähdä ehtiikö jossain vaiheessa kyseiseen tuotokseen tutustumaan ennen jatko-osan saapumista.

Hieman esimakua antoi jo 2009 (2010 iPad) julkaistu iOS-versio pelistä. Kyseessä on sivuttain rullaava toimintapeli. Pelasin pelin jo kesällä, kun se oli EA:n kesätarjouksessa alle eurolla iPad-versiona. En ole siitä vain saanut aikaiseksi kirjoittaa. 

Paljoa kerrottavaa ei ole vieläkään. Tarinaa? Ööh en muista yhtään, kai pelissä jokin sellainenkin oli olevinaan. Faith on  Runners-ryhmän jäsen. Häntä ohjataan pitkin talojen kattoja sekä ajoittain myös tiukasti vartioidun kaupungin rakennusten sisätiloissa.

Mirror’s Edge on varsin simppeliä toimintaa, mutta samalla halutessa haastavaa. Sormella pyyhkäiset suunnan johon pelihahmo lähtee juoksemaan. Eteen tulevat esteet täytyy ylittää tai alittaa pyyhkäisemällä. Vastassa olevat viholliset puolestaan voidaan kampittaa liukumalla jalkoihin tai vaikka hyppäämällä ja potkaisemalla päähän. Korkealta tiputtaessa täytyy myös muistaa pyyhkäistä alaspäin, jotta laskeutuminen onnistuu pehmeästi. Kontrollointi on siis oikeaan aikaan oikeaan suuntaan pyyhkimistä.

Näitä tapahtumia ja muutamaa muuta putkitetaan alati vaikenevissa kentissä. Perus pelinä Mirror’s Edge on mukava ja simppeli, mutta bonuksena kenttiin on piilotettu vaihteleva määrä kerättäviä laukkuja. Kaikkien piilotettujen laukkujen löytäminen vaatii tarkkaavaisuutta ja hoksottimia ja pidentää huomattavasti pelaamisen iloa ja kestoa.


Mainittakoon myös nopeasti, että pelistä löytyy tyylikästä musiikkia. Alkuvalikko on jäänyt pariin kertaan taustalle soimaan ihan vain musiikin vuoksi.

Mirror’s Edgen iOS-versio on saatavilla AppStoressa iPhonelle ja iPodille 0,89 € ja iPadille 4,49 € hintaan.




tiistai 10. joulukuuta 2013

Nintendo 3DS XL tulee!!


Tänään tapahtui jotain historiallista. Minä nimittäin siirryin käsikonsolien maailmaan! En ole ikinä ennen omistanut kannettavaa konsolia. Mieli on etenkin Nintendon DS-konsoleita tehnyt mieli ostaa ja nimenomaan vain ja ainoastaan The Legend of Zelda –sarjan vuoksi. Nyt tuo päivä sitten koitti, kun satuin lukemaan muutamia arvosteluja uudesta A Link Between Worlds –pelistä.

Kyseinen peli sijoittuu samaan maailmaan kuin 1991 Super Nintendolle saapunut The Legend of Zelda: A Link to the Past, joka on yksi arvostetuimpia Zelda-sarjan pelejä. En voinut vastustaa enää kiustausta ja kerta 3DS XL Zelda-bundleja oli vielä saatavilla, niin täytyi sellainen sitten tilata.

Koneen käyttöönotto ei tosin onnistunut ilman ongelmia. Ihastelin ja ihmettelin ensin perus kysymykset läpi ja yhdistin verkkoon. Etsin kuumeisesti vaihtoehtoa, jolla saada Wii U –konsolilla tehty Mii-hahmo ja Nintendo ID –tunnus liitettyä 3DS:n. Ei löytynyt joten päädyin luomaan uutta Mii-hahmoa.

Seuraavana vuorossa oli latauspelinä mukana tuleen Zeldan lataaminen Nintendon eShop kaupasta. 3DS ilmoitti tässävaiheessa käyttöjärjestelmän päivityksestä, joten tein sen heti. Sieltähän se kaivattu Nintendo ID:n kirjautumismahdollisuus tuli esiin. eShopiin en kuitenkaan vieläkään ole päässyt ja syy selvisi vasta myöhemmin illalla.

Useampikin pelisaitti on uutisoinut uudesta päivityksestä, joka tuo 3DS:lle Nintendo ID:n. Satuin siis varsin ikävään aikaan laitteen ostamaan ja ruuhkan seurauksena eShop on jumissa. Toivottavasti pian pääsee peliäkin pelaamaan. Muuten laitteen ominaisuudet eivät ole juuri kiinnostaneet, vaikka mukana tulleita minipelejä hieman kokeilinkin.
Error on ollut illan sana.
Hölmöä ettei pelikoneen mukana tule lainkaanvirtalähdettä!
Noin 20 euron virtalähde täytyi ostaa erikseen.


perjantai 6. joulukuuta 2013

Assassin's Creed IV: Black Flag -esinekokoelma unboxing


Tiedätte varmaan ne lukuisat internetissä olevat kilpailut, joihin voi mukavan helposti osallistua vain antamalla yhteystietonsa tai korkeintaan pariin helppoon kysymykseen lisäksi vastaamaan? Viikoittain niitä tulee täyteltyä ja palkintona on useimmiten vain roskapostia. Voittaako joku joskus niitä hienoimpia pääpalkintoja?

Pelaaja-lehti todisti omalla kohdallani, että kyllä joskus voi voittaa. Alla on todiste siitä, että Pelaaja jakaa palkintonsa myös oikeasti. Vajaa 10-vuotta tullut kyseistä lehteä jo tilattua ja kerrankin oli onnetar minun puolella. Amatöörimäisellä unboxaus videolla näkyy mitä kaikkea palkinto pitikään sisällään. Anteeksi myös ikävä sensurointi, mutta vähän yritin omaa osoitetietoa piilotella alussa. Olisi toki voinut sutata ennen kuvausta, mutta eipäs tajunnut.

Kiitos vielä Pelaaja! Ja ei, lopun mainos EI ollut sponsoroitu. Kunhan vain halusin hienoa lehteä nostaa esiin.

Kuva: Pelaajalehti.com


sunnuntai 1. joulukuuta 2013

PS4 kovalevyn vaihtaminen ja asentaminen käyttökuntoon




PS4:n 500 GB –levy riittää varmasti hetkeksi ja peruskäyttäjälle hyvin, mutta uskon sen täyttyvän lopulta omassa käytössä. Ainakin jos Sony jatkaa uskomatonta työtään PS Plus –palvelun kanssa. Kuten aikanaan PS3:n kohdalla, vaihdoin alkuperäisen levyn PS4-konsoliin heti sen paketista purun jälkeen. Tässä ohjeet kuinka levyn vaihtaminen ja firmware-ohjelmiston asentaminen USB-tikulta onnistuu.

Aloita alustamalla FAT32-tiedostomuotoon vähintään 1 GB tilavuudeltaan oleva USB-tikku. Kohtasin ongelmia käyttäessäni 2 GB:n tikkua. PS4 ei jostain syystä tunnistanut sitä lainkaan. Olisiko syynä ollut tikkuun Mac-koneella tehty alustus? 8 GB:n tikku puolestaan toimi hienosti. Se oli tosin valmiiksi jo tyhjä ja Windows-koneella joskus alustettu.

Luo tikulle kansio nimeltä PS4 ja muista kirjoittaa isoilla kirjaimilla.

Luo PS4 kansion alle toinen kansio ja anna sen nimeksi UPDATE.

Kopioi PS4UPDATE.PUP-tiedosto UPDATE-kansioon. Kirjoitushetken uusin käyttöjärjestelmäversio on 1.51 ja sen voi ladata TÄSTÄ.

  • Vaihda PS4-järjestelmän kovalevy
  • Kytke virtajohto sekä HDMI-kaapeli
  • Kytke DualShock4-ohjain USB-kaapelilla PS4:n edessä olevaan USB-porttiin ja edellä valmisteltu USB-tikku toiseen.
  • Käynnistä PS4 painamalla virtapainiketta pohjassa kunnes kone päästää äänen. PS4-järjestelmä käynnistyy vikasietotilassa.
  • Valitse Initialise PS4 (reinstall system software)

Jos tikku löytyy, hyväksy varoitukset ja odota kunnes PS4 käynnistyy uudelleen asetusten määrittämiseen. Jos saat virheilmoituksen, niin tikku ei tunnistu tai tiedostoa ei löydy oikean polun päästä. Tarkista, että hakemistorakenne tikulla on oikein ja olet varmasti ladannut uudelleenasennus tiedoston, etkä päivitystiedostoa. Tarvittava tiedosto on noin 900 Mb:n kokoinen.

Video katsottavissa yllä, jossa vaihdan kovalevyn ja nopeutettuna suoritan PS4:n uudelleen asennuksen.

Lähde: fi.playstation.com

//EDIT: Uusien mallien myötä PS4:n ulkokuoret ja sisuskalut ovat hieman muuttuneet. Työvaiheet ovat kuitenkin käytännössä samat. Tässä enganninkielinen video kovalevyn vaihtoon uudemmalla CUH-1200 mallilla: https://www.youtube.com/watch?v=eUX9Oa1d9qA