maanantai 27. toukokuuta 2013

Catherine



Catherine on PS Plus palvelun kuluvan kuukauden yksi ilmaisista peleistä. Japanissa jo 2011 julkaistu peli saapui fanien painostuksesta lopulta Eurooppaan asti vuosi myöhemmin, viimevuoden alussa. Jo tuolloin kiinnostus peliä kohtaan oli olemassa, mutta se jäi kuitenkin muiden julkaisujen varjoon. Uuden IP:n ongelmahan on juuri se, ettei tarkkaan tiedä mitä odottaa.

PS Plus teki kuitenkin pelille ison palveluksen ja toi sen myös minun koneeni kovalevyä täyttämään, eikä todellakaan syyttä. Kyseessä on varsin erinomainen, hermoja raastava puzzleseikkailu höystettynä aimo annoksella ihmissuhdedraamaa. Varsinkin jälkimmäinen osa peliä hyvin toimivan tarinavetoisuuden vuoksi on omiaan kasvattamaan jatkuvasti mielenkiintoa peliä kohtaan.

Päähenkilömme Vincent on vakaasta elämästä nauttiva mies, jolla on kaikki suhteellisen hyvin. Työ, kaverit ja tyttöystävä, Katherine. Suuri osa pelistä vietetään Vincentin ja hänen kavereiden kantapaikassa, Stary Sheep baari, jossa kaverukset istuvat iltaa syöden, juoden ja keskustellen. Stary Sheepin sisätiloissa voi liikkua vapaasti, jutella kaikkien ihmisen kanssa, tutkia puhelinta ja vastailla siihen tuleviin tekstiviesteihin sekä nauttia erilaisia alkoholijuomia.

Vincentin tyttöystävä haluaisi avioon ja hankkia jopa lapsia. Vincentin ajatukset tulevista vastuista eivät ole kristallin kirkkaat ja mukaan soppaan tulee vieläpä osittain tahtomatta Catherine niminen uhkea blondi, jonka Vincent erään illan jälkeen löytää viereltään. Tässä onkin sitten ainekset mojovan ilmisuhdesopan ratkomiseen.

Peli kyselee jatkuvasti pelaajalta erilaisia asioita, joihin vastaamalla tietyllä tavalla, ”moraalimittari” värähtää tiettyyn suuntaan. Varsinaisesti oikeaa tai väärää vastausta ei ole vaan pelaaja tekee valinnan oman ajatusmaailman mukaan. Lopputulema vaikuttaa pelin loppuratkaisuun, joita on tiettävästi useita.

Toinen osa peliä on unimaailma. Vincent alkaa nähdä öisin painajaisia, jotka koostuvat eräänlaisten rakennelmien kiipeämisestä. Pelaajan tehtävä on ratkaista kuhunkin kenttään liittyvät puzzlet, jotta pääsee etenemään ylöspäin laatikoiden muodostaman tornin päälle. Samalla torni murenee jatkuvasti alhaaltapäin, joten aikailemaan ei kannata jäädä. Laatikoita voi vetää ja työntää erisuuntiin. Lisäksi pelin edetessä erilaisia erikoislaatikoita tulee vastaan yhä enemmän. Jotkut syöksevät piikit sisuksistaan, toiset räjähtävät, murenevat alta tai ovat liukasta jäätä, joka syöksee Vincentin kuolemaan.

Apukeinoina on erilaisia esineitä, jotka poistavat muut kiipeilijät tai vaikkapa muuttaa kaikki palikat normaaleiksi. Erilaisia tekniikoita kiipeämiseen voi kysellä muita unia näkeviltä ja niistä onkin oikeasti hyötyä. Peli ei nimittäin ole todellakaan helppo vaikka vaikeustasona oli Normal. Easy olisi ollut suotavampi, koska useammin kuin kerran useiden yritysten ja v -sanojen jälkeen päädyin kaivamaan kyseisen kentän Youtubesta. Halusin tarinaa kovasti eteenpäin, enkä raastaa hermojani yhden palikkatornin kanssa, jota en päässyt eteenpäin. Lopultahan ratkaisu oli varsin nerokas, mutta eihän se sillä hetkellä tullut mieleen. Tähänkö tämä nykyisin on siis mennyt? Ei pääse pelaaja edes peliä läpi? Toista se oli vanhaan hyvään aikaan kun pelit olivat oikeasti vaikeita, eikä ollut ongelmia.

Tasot koostuvat pelin edetessä useammasta osasta ja aina viimeisessä osassa Vincentin alitajunta tuo painajaiseen mukaan jonkun pelottavan hirviön, kuten sekopäisen morsiamen tai moottorisahavauvan. Nämä edelleen hankaloittavat kiipeämistä ja tekevät sopivan reitin löytämisestä todella hankalaa.

Uudella tavalla toteutettu pulmailu yhdistettynä mielenkiintoiseen tarinaan on toimiva kokonaisuus. Loppupuolen ärsyttävän pitkiä kiipeilykohtauksia ja pitkään venytettyä loppuratkaisua lukuun ottamatta peli tarjosi noin 15 h ajaksi takuuvarmaa ja kiinnostavaa viihdettä, jota ei kannata ohittaa varsinkaan, jos pelitililtä löytyy PS Plus jäsenyys.






keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Xbox One fiiliksiä


Eilen se sitten vihdoin tapahtui. Uusi Xbox näki päivänvalon ja nimeksi tuli Xbox One. Alla hieman omia mietteitä tilaisuudesta ja laitteesta.



Tilaisuus alkoi tekstillä All-In-One, joka johdatteli uuteen nimeen. Xbox One nimeä en muista edes nähneeni arvailuissa. Nimi on mielestäni ihan OK ja siihen tottuu varmasti nopeasti. Parempi ainakin, kuin Infinity tai muut varsin pitkät lisänimet. Sony PS4:n kanssa on kuitenkin mielestäni kaikkein johdonmukaisin ja tuo aina uuden numeroversion konsolista. Helppoa ja yksinkertaista.

Onhan X1 tavallaan kuitenkin outo, koska ensimmäinen Xbox on jo ollutta ja mennyttä. Nimi viittaakin tietysti konsolin medialaitekeskeisyyteen olohuoneen keskuksena, jolloin (ainakin jenkeissä) yhdellä laitteella voi hallita kaikkea olohuoneen toimintoja peleistä, elokuvista ja musiikista aina televisioon asti.

Itse koneen ulkomuoto on varsin hillitty, mutta tyylikäs. Täytyy myöntää, että aluksi se näytti vain digiboxilta, mutta tarkemmin katsottuna laite näyttää todella hyvältä. Kulmikkuus sulattaa sen hyvin laitehyllyyn, eikä koneessa ole mitään ylimääräistä. Koloja, tasoja tai ulokkeita ei ole, joten ainakin viikkosiivousta tehdessä pölyt saa helposti pyyhkäistyä.


Ohjain on myös tutun Xbox ohjaimen näköinen pienillä muutoksilla. Muutokset ainakin ulkonäön perusteella ovat silmää miellyttäviä ja etenkin ristiohjain näyttää paremmalta.


Rautapuolesta paljastettiin:
8 ytiminen prosessori
8 GB muistia
500 GB kovalevy
Blu-ray -asema
HDMI -sisään- ja –ulostulo
USB 3.0 –tuki



Tämä nyt ei juuri mitään kerro ja paperilla näyttäisi olevan varsin tasoissa PS4:n kanssa. Tarkempia tietoja ei tosin vielä tiedetä. Muistin on eri lähteissä vahvistettu olevan DDR3:sta, kun taas PS4:n sisuksissa käytetään tehokkaista näytönohjaimista tuttua GDDR5 muistia. Muisti saattaakin luoda jonkinlaista eroa konsolien suorituskyvyssä.

Entäs itse pelit? Isoin ”paukku” oli varmasti suomalaisen Remedyn juurtuminen syvälle uuden Boxin syövereihin. Quantum Break näytti hyvältä, vaikka video ei paljon vielä tarjonnutkaan. Jonkinlaista ajalla leikkimistä ilmeisesti tiedossa. Samoin uusi Forza5 sai tietysti valokeilan heti alussa. Oliko kyseessä sitten kummastakaan varsinaista pelikuvaa vai tilaisuutta varten räätälöityä videomateriaalia?


Microsoft lupaili panostavansa kovasti peleihin ja Xbox One saa ensimmäisen vuoden aikana 15 yksinoikeuspeliä, joista kahdeksan on uusia nimikkeitä. Näistä ei juuri mainintaa kuitenkaan ollut, joten takki jäi varsin tyhjäksi. Annetaan illuusio siitä, että paljon on tulossa, mutta onko kyseessä sitten muuta kuin Kinect räpellyksiä? EA tykitti jenkkilässä suosittuja nimikkeitä kuten Fifa, NBA, ja blablablabla. Täysin selviä juttuja, että tulevat myös uudelle koneelle. Ainiin ja tietysti CoD hienoilla koiran nenäarvilla höystettynä.

Tilaisuudessa ei käsitelty käytettyjä pelejä, mutta ainakin faktana pidettyjen huhujen mukaan niiden ostaminen näyttäisi vaikeutuvan. Pelit tallennetaan kovalevylle, jonka jälkeen levyä ei enää tarvita, mutta samalla peli liitetään Live tunnukseen. Käytetyn pelin pelaaminen on mahdollista, mutta lisämaksua vastaan. Tätä toivottavasti tarkennetaan viimeistään E3:ssa. Kuinka iso maksu on? Tämä ilmeisesti tarkoittaa myös, ettei samassa taloudessa asuva voi pelata samalla koneella olevaa peliä omalla live tunnuksellaan? Joissain peleissä kun tallennusta ei voi määrittää, vaan se menee automaattisesti profiilin mukaan.

Itse tilaisuus jäi mielestäni varsin vaisuksi. Odotin Microsoftilta paljon. Toki paljon jo näytettiin, mutta ei lainkaan yllätyksiä tai mitään, miksi hype olisi noussut sfääreihin. Tämä näkyi myös Sonyn ja Microsoftin pörssikursseissa Sonyn noustessa ja MS:n ottaessa hieman takapakkia. Sonyn tilaisuus tuntuu ”voittajalta” tässävaiheessa ja PS4 ainakin toistaiseksi tuntuu oikeasti pelikoneelta samalla, kun Microsoft keskittyy keskitetyn viihdesisällön luomiseen. Oikeasti haluanko kuitenkaan vastaanottaa skype puhelua samalla kun pelaan tai katson elokuvaa? MS panostaa viihdekeskukseen, josta suurin osa ominaisuuksista tai lähes kaikki toimii vain rapakon tuolla puolen. Tilaisuus toikin vahvasti mieleen viimevuoden E3 tapahtuman. Ainoastaan erona oli, että vilautettiin uutta rautaa.

Konsoli on kuitenkin odotetusti tulossa maailmanlaajuisesti tämänvuoden aikana. PS4:stä ei ole Euroopan osalta tietoa ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin Eurooppa tulee jäljessä muun maailman perässä ensivuonna.

E3:ssa molemmilla on paljon kysymyksiä vastattavana. Odotus jatkuu ja lisää faktaa halutaan molemmilta. Onneksi avaukset on vihdoin tehty ja loppuvuosi odotellaan mielenkiinnolla. Useamman vuoden odotus palkitaan vihdoin ja uutta rautaa konsolipuolella ollaan viimeinkin saamassa. Räjäyttävää E3:sta odotellessa. :)




Kuvat: Xbox.com

Loppuun vielä kiteytys showsta. :D


tiistai 21. toukokuuta 2013

Sota alkakoon!




Ai että, ”konsolisota” lähtee varmasti tänään todenteolla käyntiin, kun Microsoft paljastaa omat suunnitelmansa uuden Xbox konsolin suhteen. Netissä kilpailu paremmuudesta alkaa varmasti heti todenteolla.

Suomenaikaa kello 20:00 alkavaa lähetystä voi seurata monesta lähteestä. Ainakin Xbox.com ja Pelaajalehti.com lähettävät videokuvaa suorana ja jälkimmäinen myös varmasti tuttuun tapaan teksti streamin. Myös Nelinpeli saattaa olla jollain tapaa tunnelmassa mukana. Kannattaa seurata vaikkapa heidän Facebook kanavalta, jos jotain ilmestyisi. :)

Jännittävää nähdä mitä Microsoft on keksinyt ja onko kenties jotain suurta ja ihmeellistä tulossa verrattuna uuteen, jo julkistettuun Sonyn PlayStation 4 konsoliin?

torstai 16. toukokuuta 2013

Äideille puheenvuoro!




Nelinpeli podcastin äänitorvet, ja nykyään myös mahtavaa nousua Youtuben puolella tekevät Jason, Mika, Sebastian ja Sami istuttivat äitienpäivän kunniaksi omat äidit piinapenkkiin. Penkin pohjalta, aivonystyröiden syövereistä kaivetaan mielenkiintoisia seikkoja poikien pelaamisesta ja peliuran alkamisesta. Koska ja miten ensimmäiset koneet oikeastaan hankittiinkaan ja miksi? Äidit kertovat myös mitä mieltä he olivat poikien harrastuksesta ja taitaa muutama sananen omista pelitaidoistakin mukaan eksyä.

Kannattaa ehdottomasti käydä kuuntelemassa special jakso ja tietysti seurata Nelinpelin ottamuksia muutenkin.

maanantai 13. toukokuuta 2013

TISSIT TAI...

Pitkin internetin ihmeellistä ja todella karua maailmaa on välillä esillä naisten asema pelialalla ja pelaajina. Alkuvuodesta Yle Puheen juttu naisten pelaamisesta sekä pelialalla olemisesta hyvänä esimerkkinä. Juttu on kuunneltavissa Yle Puh -sivuilla.

Aiheen ongelma on ilmeisesti varsin yleinen, vaikka en sitä miehenä olekaan kamalasti huomannut. Kovasti kuitenkin mietityttää mistä kyseinen käytös oikein johtuu? Miksi netistä on tullut sellainen kuin se on? Vain miehille tarkoitettu ja naiset eivät saisi olla siellä, keskustella tai pelata?

Ylipäätään internetissä ja sitä kautta varmasti myös pelaamisessa kiusaaminen on vakava ongelma, jonka kuitenkin annetaan tapahtua. Siihen ei juuri millään tavalla puututa, eikä käsitellä mediassa. Jääkiekossa tapahtuvat väkivaltaisuudet ovat nousseet kovasti esille viimeaikoina ja jääkiekossa on törkeästä käytöksestä sekä kielenkäytöstä jaettu rangaistuksia niin kaukalon ulkopuolella, kuin sen sisällä jo pelin aikana. Toisaalta ei kaikkea tapauksia tuomita lainkaan. Esimerkkinä MM -kiekkoa hieman seuranneena Venäjä - Suomi pelissä jopa videolta jälkikäteen on katsottavissa, kuinka venäläispelaaja murjoo niin maalin edessä olevaa suomalaispelajaa, kuin vaihtoaihtiossa seisovaa. Ei tainnut tilanteesta seurata mitään, koska sitä ei juuri sillä hetkellä tuomari havainnut? Ongelmia ei havaita kun ne ovat päällä ja jälkikäteen ei viitsitä tehdä mitään? Mistä nettiin saataisiin rangaistukset solvaavaan käytökseen?

Yle Puheen jutussa käsiteltiin asiaa MMO –pelien kautta, jossa jatkuva kanssakäyminen muiden pelaajien kesken sekä ryhmissä on tiiviimpi osa pelaamista. Oma kokemukseni massiivimoninpeleistä rajoittuu vain yhteen peliin, Final Fantasy XI, jota pelasin aikanaan 4 -5 vuotta. Puhetta ja draamaa pelissä niin oman ryhmän kanssa, kuin kilpailevien ryhmien välillä oli valtavasti, mutta en muista kohdanneeni Ylen jutussa olevia esimerkkitapauksia tai mitään siihen verrattavaa juuri naisia kohtaan. Osa omasta ryhmästä oli naisia ja yhtä tärkeässä osassa, kuin miehet. Vastaavanlainen viestintä toki on yksityistä, joten eihän siitä muut tiedä, elleivät sitä kokevat asiasta kerro. Miksi sitten ei kertonut, jos asiaa tapahtui? Koetaanko se jotenkin nolona tai halutaanko vain välttää sitä huorittelun määrää, joka asian esiin nostamisesta todennäköisesti seuraa? En sitten tiedä olisiko syynä ollut pääsääntöisesti japanilainen serveri. Onkohan japanissa vastaavaa ongelmaa?

Peliala on kovasti nostamassa päätään suomessa ja siitä on jopa puhuttu uutena Nokiana. Toivottavasti jatkuvasti laajenevan ja yleistyvän pelaamisen kanssa opitaan elämään paremmin sekä siihen suhtaudutaan yhtenä viihteen muotona. Pääsääntöisesti kaikki sitä kuitenkin jollain tavalla tekevät ja kyllä, MYÖS naiset.

Yle Puheen jutun mukaan 79 % suomesta pelaa ja keski-ikä on 37 vuotta. Kyseessä ei ole vain miesten harrastus vaan 40 – 49 vuotiaista naisista 72 % pelaa digitaalisia pelejä. Myös vanhusten pelaaminen on kasvussa. 70-75v naisista 29 % pelaa digitaalisia pelejä. Alle 40 vuotiaista miehistä 97 % ja naisista 89 % pelaa. Pelaaminen onkin paljon suositumpaa kuin Yle Puheen jutussa olleet esimerkit, elokuvissa ja teatterissa käynti. Kulttuuriin erilaisia avustuksia menee miljoonia euroja, mutta kuinka paljon peliala saa? Tietääkseni ei kovinkaan paljon tai ei mitään, ja pelialan koulutukseen on vasta viimevuosina alettu panostamaan.

Mitähän tapahtuisi jos vaikka Assemblyt järjestettäisiin vain naisille tai Global Game Jam saisi rinnalle vain naisten tapahtuman. Millaisia pelejä siellä pelattaisiin tai mitä pelejä saataisiin aikaan? Tuomittaisiinko pelit heti, koska ovat vain naisten tekemiä?

Usein peleissä kuvataan naiset isorintaisina ja vähäpukeisina. Dead or Alive tappelupelisarja on tullut tunnetuksi rintojen fysiikkamallinnuksesta, joskin ei kovin realistisesta. Seksi ja väkivalta ovat se mikä myy ja se on näkynyt vuonna 2012 vanhojen upeiden pelisarjojen toiminnallisempana otteena. Vanhat fanit eivät siitä pidä, mutta fakta on edelleen se, että pelit ovat bisnestä ja niitä tehdään rahan vuoksi. Jos ympäristö ja media lietsovat väkivaltaisia ja seksistisiä uutisia, niin eikös silloin vääjäämättä niitä seuraavien mielenkuva ala pidemmällä juoksulla täyttymään näistä asioista? Silloin se on se mitä halutaan nähdä ja sitä myös kulutetaan ostamalla.

Vaikea asia ja paljon pohdintaa. Mitä sinun mielestä pitäisi tehdä vai pitäisikö mitään? Onko peliala, internet ja pelaajien kielenkäyttö hyväksyttävää? Korjaako aika tämän ongelman, kun täysin pelien keskellä olevat kasvavat sukupolvet varttuvat aikuisiksi vai pahenevatko ongelmat, jos lapset elävät nykyisessä maailmassa kaiken kiusaamisen, haukkumisen ja solvausten keskellä. Onko huora pian enää huora ja jos raiskauksen saa tuosta vain suorittaa pelissä, niin saako sen pian tehdä myös viereisessä puistossa?

Median, vanhempien, yhteiskunnan, miesten, naisten, pelintekijöiden, pelaajien ja ennen kaikkea asenteiden pelaamista kohtaan on muututtava. Kaikki eivät kuitenkaan ole pahoja ja ilkeitä. Ikävä tosiasia internetin maailmassa on myös se, että idoottimaisimmat henkilöt ovat niitä äänekkäimpiä, jotka ajavat helposti muut pois ympäriltä ja hautaavat heidän äänen alleen.

Anita Sarkeesian on esimerkki naisiin kohdistuvista kauheuksista, kun hän halusi Kickstarter rahoituksella saada aikaan videosarjan, joka käsittelee naisia peleissä. Sarjaa on kuitenkin jo julkaistu ja ensimmäinen osa on katsottavissa alla. Lisää aiheesta löytyy mm. http://www.feministfrequency.com/

Olisiko uusi Zelda sitten hienompi tai houkuttelevampi, jos Linkin sijaan Zelda pelastaisi maailman ja siinä sivussa Linkin, eikä toisinpäin? Tai ihan vain Link ja Zelda seikkailisivat yhdessä, eikä Zelda joutuisikaan pulaan? Kenties, mutta tietyt asiat ovat ehkä myös jo tunnusomaisia tietyille sarjoille. Mario ja Link ovat vain ikuisia sankareita, jotka pelastavat prinsessan. Onko se jo pyhää, eikä siihen saa koskea? Täysin uuden IP:n luominen puolestaan on aina riski, eikä vähiten siksi, että asiat olisivat totutustua päälaellaan.

Tutkimuksesta meinattiin jättää naiset pois ja olikohan Tomb Raiderin uusinta versiota ei meinattu tiettyjen tahojen toimesta julkaista ollenkaan, koska kyseessä oli naishahmo päähenkilönä. Peli on kuitenkin yksi hienoimpia pelejä viimaikoina ja nimenomaan Lara toi sen hienon tunnelman peliin naisena.

Pelaamista pidetään edelleen valtayleisössä ja mediassa nuorten poikien syrjäytyneenä harrastuksena. Sitä se ehkä saattoi joskus ollakin ja nuoret miehet myös tekivät pelit. Tuloksena oli se mikä miehiä kiinnostaa. Alaston pinta, valta, isot rinnat jne. Tämä näkyy myös peleissä edelleen, vaikka puolet pelaajista on lukujen mukaan naisia. Nämä tuotteet kuitenkin myyvät, vaikka ovat täynnä seksiä ja väkivalta. Miksi se myy, jos kerta naiset on esitetty väärin tai esineellistetty peleissä? Eiköhän miljoonamyynnit osoita myös sen, että naisetkin ostavat kyseisiä pelejä? Varsinkin kun samat sarjat myyvät vuosi vuodelta enemmän, joten uusia pelaajia täytyy tulla mukaan kokoajan ja joukossa varmasti myös naisia.


perjantai 3. toukokuuta 2013

Hamatöitä - aiheena pelit

Hamatöitä tehtiin joskus kauan sitten peruskoulussa. Näin hieman vanhemmalla iällä jaksan edelleen muutaman kerran vuodessa joitain töitä väsätä. Pienten helmien kanssa näpertäminen on varsin hauskaa puuhaa ja hienoja töitä saa aikaan, jos vain jaksaa kasata uudelleen puolet, kun vahingossa tönäisee lautaa. :D

Alhaalla muutama työ jotka on muutaman viimevuoden aikana tullut tehtyä. Täytyy varmaan jossain vaiheessa taas tehdä jotain uutta. :)

Tulikukka

Yoshi!

1-Up ja Power Up

Nelinpelin synttärilahja.