keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Tomb Raider



Tomb Raider. Nimi on erittäin tuttu niin pelimaailmassa, kuin myös varsin menestyneiden elokuvien myötä. Peleissä Lara Croftin hahmo sekä parissa elokuvassa Lara Crofina tutuksi tullut Angelina Jolie on piirtänyt monen pervon pelaajan mieleen kauniin sekä muhkealla rintavarustuksella varustetun seikkailijattaren.

Vaikka ensimmäinen Tomb Raider ilmestyi jo vuonna 1996 ja toi mukanaan varsin miehekkään naispäähahmon, niin edelleen nainen päähahmona ei ole itsestäänselvyys. Onneksi SquareEnix kuitenkin luottaa Lara Croftin vetovoimaan ja uudelleen käynnistetyn sarjan ensimmäinen osa pääsi päivänvaloon. Harmi vain että SquareEnixillä oli täysin epärealistiset tavoitteet pelin suhteen.

Uudelleen käynnistetty Tomb Raider -sarja yksinkertaisesti nimellä Tomb Raider, on Lara Croftin kasvutarina opiskelevasta argeologista selviytymisen mestariksi. Lara tutkimusryhmänsä kanssa haaksirikkoutuu jossain Japanin rannikolla olevalle saarelle. Alusta alkaen käy selväksi, että saarelle on aikojen saatossa haaksirikkoutunut jos jonkinlaista härveliä.



Tomb Raiderin tarina on todella mukaansa tempaava ja hyvin kirjoitettu. En halua siitä paljastaa juuri mitään, joten totean vain, että peliin kannattaa tutustua jos pitää tarinavetoisesta seikkailusta. Seikkailua löytyy Uncharted tyyliin kiipeilykohtauksista ja quick time eventejä sisältävistä toimintapläjäyksiä. Joukkoon on myös saatu puolittaisen avoimen maailman tuntua fast travel mahdollisuuksilla isompien taukopaikkojen välillä. Kartan eri alueita voi siis pelin lopun jälkeen lähteä (lähes) vapaasti tutkimaan sekä jälkeen jääneitä aarteita ja haasteita ratkomaan.

Aseita ja taitoja opitaan kokoajan lisää sopivalla rytmityksellä ja Nelinpelin Mika Niininsen vertaus Metroid sarjaan onkin tietyllä tavalla varsin osuva (lopussa Mikan vetämä Nelinpelin Mulkaisu pelistä). Jos kaiken pelissä haluaa kerätä, niin uusien taitojen oppimisen jälkeen tulee vanhoihin paikkoihin palata uudelleen, jotta siellä ollut este saadaan avattua uusien taitojen myötä.

Reilu 10 h tarinakesto on mielestäni sopiva kompaktille seikkailulle. Laraa röykytetään oikein kunnolla. Hyvää esimaksua antaa alussa oleva kohtaus, jossa Lara tipahtaa maasta törröttävän piikin päälle ja se lävistää hänen kylkensä. Hahmoon helposti samaistuva henkilö voikin pelatessa kokea todellista ahdistuneisuutta useaan otteeseen. Erikseen tehtyjä kuolemaan johtavia kohtauksia on tehty myös tiettyihin paikkoihin. Veteen tipahtaminen voi voimakkaan virran vaikutuksesta esimerkiksi ajaa Laran päin vedenalaista kalliota ja katkaista niskan. K-18 leima pelin kotelossa onkin ehdottoman ansaittu, eikä vanhempien tulisi peliä missään nimessä hankkia lapsilleen.



Laran varsinainen kasvutarina on toimiva ja suhteellisen realistisen tuntuinen ja toimiva pelien sallimat vapaudet huomioon ottaen. Pelokkaasta nuoresta naisesta kuitenkin kuoriutuu ehkä hieman yllättäen kylmäverinen tappaja, joka loppupuolella alkaa lausua jopa solvauksia vihollisiaan vastaan. Onko kyse lopulta enää halusta selviytyä ja löytää keino pois saarelta vai kostosta? Se onkin ehkä ainut iso miinus pelin tunnelman ja kasvutarinan suhteen. Lara puhuu pelin aikana paljon itsekseen, joka luo syvyyttä ja lisää omanlaista tunnelmaa hienosti peliin. Tunnelma onkin varsin loistava alusta asti ja saaren mysteeri kantaa vahvasti eteenpäin.

Tähän kun lisätään toimiva ohjaus ja pelimekaniikka, niin on hieno paketti kasassa. Varsinkin PC:llä pelatessa ainakin videoiden mukaan maisemat ovat todella upeat ja jopa Laran jokaista hiusta päästään raudan niin salliessa mallintamaan erikseen. Pelaamani Xbox versio häviää toki PC raudan edessä, mutta erittäin näyttäväksi peliä voi silti kutsua.




Suurin ongelma pelistä löytyi vasta sen läpipeluun jälkeen. Pidin pelistä sen verran paljon, että halusin alkaa metsästämään yksinpelin 100 % läpipeluuta. Se ei kuitenkaan onnistunut. Lähdin tutkimaan fast travel mahdollisuudella saarta ja keräämään jälkeen jääneitä esineitä sekä haasteita. Kun kaikki haasteet ja etsittävät esineet oli löydetty, en saanut kuitenkaan niistä saatavaa saavutusta. Internetin syövereitä hetken tutkittuani huomasin, että fast travel listalta puuttuu kokonaan Cliffside Bunker niminen paikka. Siellä on eräs haaste, jossa poltetaan seiniltä lippuja. Muistan erittäin selvästi, että pyörin tarinan aikana hetken viimeistä lippua etsiessäni, mutta päätin kuitenkin jatkaa matkaa ja palata myöhemmin. Olen ilmeisesti fast traverl nuotiopaikan jättänyt kokonaan huomiotta kyseisessä paikassa ja näin ollen se ei näy enää listalla. Jokainen alue suljetaan myös ikävästi sortumakohtauksilla, ettei niihin pääse enää edelliseltä alueelta. Näin ollen en ole löytänyt mahdollisuutta palata kyseiseen paikkaan, enkä pysty pääsemään 100 % yksinpeliä läpi.

Yritin lisäksi lähteä pelaamaan uudelleen viimeistä osiota pelistä, mutta sekään ei ole enää mahdollista. Jostain syystä viimeiseltä fast travel nuotiolta ei pääse enää eteenpäin. Peli ilmoitti läpiipelun jälkeen että olin läpäissyt sen 94 %. En siis voi nostaa tuota prosenttia enää samalla peluukerralla lainkaan? Turhauttavaa ja laitoinkin tästä kehittäjästudio Crystal Dynamicsille palautetta. Uudelleen en jaksa alkaa peliä pelaamaan ainakaan heti, mutta ehkä siihen voi palata joskus hamassa tulevaisuudessa. Kannattaa siis ottaa huomioon pelin kommentti viimeisellä fast travel leirillä ja käydä kaikki mahdollinen läpi ennen kuin jatkaa siitä!

Kaikesta huolimatta Tomb Raider on erittäin onnistunut uudelleenlämmittely klassikkosarjalle, joka on kokenut laadullisesti laidasta laitaan tuotoksia vuosien varrella. Mystinen loppu on ainakin minua miellyttävä ja jatkoa odotetaan erittäin innolla.







2 kommenttia:

  1. Cliffside Bunkeriin kyllä pääsee takaisin, Shipwreck Beachiltä. Outoa kyllä että mestaan ei ole fast travel leiriä pistetty. Ja lopputekstien jälkeen kyllä mielestäni pitäisi pystyä hankkimaan loput kerättävät. Toisaalta, eipä se 100% mitään erikoista tainnut antaa, muutakuin trophyn/achievementin.

    Mutta kyllä Crystal Dynamics teki hemmetin kovan pelin, vaikka ei sinällään Tomb Raider ole (etenkin sarjan fanien mielestä), enemmän peli jota odotin ensimmäiseltä Unchartediltä. Jatkoa kyllä toivon tulevan, etenkin jos sama tunnelma saadaan kehiin.

    Etenkin ensimmäinen tunti oli jotain penkkiin liimaavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kiitos vinkistä. Cliffside Bunker olikin aivan päinvastaisessa suunnassa, kuin alun perin ajattelin. Beachin oikeasta laidastahan sinne pääsi ja näkyyhän se näköjään kartassakin, kun beachin kartan oikeaa laitaa tutkii. Loppua en kuitenkaan uudelleen päässyt kokeilemaan, mutta eipä sillä niin väliä. Mennäänköhän sinnekkin sittenkin, jotain muuta kautta kuin viimeisen fast travel paikan viereisestä ovesta? :D

      Vaikka kaikkia saavutuksia en jaksa alkaa kerätä, niin jotenkin se tuo hyvän mielen kun pelin valikosta näkee 100 % lukeman. :)

      Poista