tiistai 16. huhtikuuta 2013

Call of Duty: Black Ops 2



Black Ops 2:sta ei ole paljon sanottavaa. Peli jätti varsin kylmäksi sekavuudellaan ja ajanjaksojen välillä hyppimisellä.

Peli sijoittuu vuosiin 1986 sekä uuteen kylmään sotaan USA:n sekä Kiinan välillä vuonna 2025. Edellisestä osasta tunnettu kaksikko Woods ja Mason työstävät CIA:n salaisia operaatioita. Niillä luodaan jonkinlaista pohjaa tulevaisuudelle ja pääpahis Raul Menendezille. Vuodessa 2025 Masonin poika Davidin tehtävänä on sitten estää Menendezin päähänpistot.

Pelin jakautuminen kahdelle eri ajanjaksolle on mielenkiintoinen, mutta ontuvasti toteutettu. Rytmitys puuttuu ja mukana pysyminen on vaikeaa. Pelaaminen on tuttua putkijuoksua muutamilla lisämausteilla. Ehkä näkyvin uudistus kampanjassa ovat valintakohtaukset. Yleensä valitaan yksinkertaisesti kuka kahdesta henkilöstä tapetaan ja se vaikuttaa ainakin jollain tasolla tarinan kulkuun. Pelissä on olemassa lukemani mukaan useampi loppu, josta antaa osviittaa myös lopussa tehtävä valinta.

Edellisen osan mielenkiintoisinta antia olivat pelkän räiskinnän sijasta mm. helikopterilla lentely. Odotin paljon tuoreemmalta osalta juuri FPS -räiskinnästä irrottavien osioiden suhteen. Alku näytti hyvältä, kun päästiin liitopuvulla lentelemään metsikön yllä oksia ja kallioita hipoen. Mukana on myös joukkojen ohjausta tiedustelukoneesta ja jonkinlaisella hävittäjäkoneella lentelyä, mutta se kiteytyi lukitse ja ammu ohjus toimintaan. Olenkin lopulta erityisen pettynyt, koska Black Ops 2 painottuu vahvasti vain tavalliseen räiskintään.

Mukana ovat uutuutena eräänlaiset puolustustehtävät, joita tarina tuo mukaansa varsinaisesti yhden. Tarkoituksena on puolustaa muutamaa kohdetta tietyllä määrällä joukkoja joita voi ohjata ryhmänä tai siirtyä ohjastamaan yhtä tiettyä kohdetta normaaliin FPS tyyliin. Täysin idootti tekoäly ja hankalasti toteutettu joukkojen hallinta olivat omiaan levittämään ärräpäitä jo ensimmäisessä tehtävässä, joten loput vastaavat valinnaiset jäivät suorittamatta kokonaan.

FPS rakastajille Call Of Dutu: Black Ops 2 on juuri sitä mitä pitääkin ja uudistuneena. Onhan peli ihan mukavan näköinen ja toimintaa täynnä, joten varsinaisesti mikään surkea tekele ei ole kyseessä. Yrityksen puutteesta ei Treyarchia voi myöskään syyttää. Kampanja on kuitenkin nopeasti pelattu ja jos ei muuta, niin tarjoaa ainakin hyvää räiskintäviihdettä toimintaa kaipaavalle. Minulle pelit eivät lopulta paljoa tarjonneet, mutta voisi aikaa viettää huonommin vaikkapa surkeiden Hollywood filmien parissa. Parempaa pelattavaa kyllä yksinpelaajalle toki löytyy vaikka kuinka paljon.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti