perjantai 6. heinäkuuta 2012

The Walking Dead – Episode 2




Alkuviikosta joutui pelkäämään, että taas menee odotteluksi pelisarja, jota haluaisi kovasti päästä pelaamaan. Walking Deadin toinen episodi teki tuloaan jo viimeviikolla, mutta Eurooppalaiseen PS Storeen se ilmestyi vasta torstaina, keskiviikkoisen normaalipäivitystahdin ulkopuolella. Outoa, mutta toisaalta amerikasta kuuluneiden huhujen mukaan bugisuus on vaivannut peliä ja vaivaa kyllä edelleen. Eilisilta menikin mukavasti sohvalla PS kapula kädessä. Parempi ehkä pieni odottelu, kuin jatkuvasti kaatuileva konsoli. Pelkäsin että tapahtuu Trinet ja odotusta on kuukausia. Onneksi ei tällä kertaa.

Ilmeisesti ryhmä on ollut aloillaan paikassa johon peli viimekerralla loppui. Tapahtumat alkavat kolme kuukautta ensimmäisen episodin jälkeen. Ruoka on lopussa ja se ajaa Leen liittolaisineen etsimään sitä kauempaa. Ruoka on varsin iso osa jaksoa ja siihen pohjautuukin jakson tapahtumat, johon jakson nimi ”Starved For Help” viittaa. Leiriin tulee muukalaisia, jotka ehdottavat vaihtokauppaa. Pelaaja päätyy läheiselle farmille, jossa kuulemma riittää suojaa ja ravintoa, vai riittääkö?

Pelimekaniikka on täysin sama. Liikutaan välillä eteenpäin ja toisella tatilla etsitään kohteita joita tutkia. Jos ensimmäisessä osassa oli äkkinäisiä nopeita tilanteita, niin sama linja jatkuu. Kiperiä tilanteita ja nopeita vastauksia täytyy antaa ja pelaajalla tuntuu olevan välillä varsin iso rooli tapahtumien kulussa. Edellisessä osassa tehdyt valinnan tuntuvat ainakin osittain heijastuvan tilanteisiin, mutta ne voivat kääntyä hyvinkin nopeasti pelin haluamaan suuntaan riippumatta siitä mitä edellä on tehty. Vaikea tosin sanoa mikä lopulta on ohjattua ja mikä pelaajan valintojen aiheuttamaa tapahtumaa. Itsellä tuntuu siltä, että kaikki valinnat menevät pieleen ryhmän ilmisuhteiden osalta, eikä kukaan ole tyytyväinen paitsi pikkutyttö Clementine, jonka seurassa Lee matkaan lähti. Ei pitäisi olla ”hyvä” ja yrittää auttaa kaikkia tai ajatella sitä mikä on ”oikein” vaan keskittyä selviytymän, mutta kun ei vaan pysty. Läheisten suojelu ja selviytyminen taitavatkin omalla kohdalla olla ne prioriteetit.

Oma moraali on jälleen koetuksella, kun ei ole varma mihin luottaa eikä tietoa siitä mitä tekemiset vaikuttavat tulevaisuuteen. Muutaman kerran oli todella vaikea tehdä päätöstä ja ajan viime sekunnilla oli pakko painaa jotain nappia tuskastellen tilannetta. Ensimmäisen episodin annoin mennä äkkinäisten päätösten mukaan omalla painollaan, mutta nyt oli pari kertaa ladattava tallennus uudelleen, koska en halunnut valinnan tuomaa tapahtuvaa tapahtuvan. Toisaalta se ehkä pilaa pelin ajatuksen, mutta saanpahan mielenrauhan kun ei tarvitse miettiä olisiko toinen vaihtoehto johtanut siihen lopputulokseen johon halusin. Useamman kerrankin toki olisi voinut vain pysäyttää pelin ja ladata edellinen tallennuskohta, mutta pääsääntöisesti annoin kuitenkin pelin edetä sen mukaan mitä nopeissa tilanteissa tulikaan sitten tehtyä.

Ilmisuhteet ovat erittäin isossa osassa edelleen ja nyt alkaa entistä vahvempi käsitys mukana olevista ihmisistä muodostua. Hahmottuu ajatuksia henkilöiden persoonista, siitä ketkä ovat omasta mielestä mukavia ja keistä haluaisi jopa eroon. Se ei tosin auta ratkaisuja tehdessä, kun taistelee lähinnä oman itsensä kanssa. Välillä tuntuu että todella on mukana tilanteessa Leen paikalla, eikä osaa päättää mitä tekisi.

Peli oli hieman bugisempi nyt kuin ennen ja jotenkin viimeistelemättömämpi. Pientä tökkimistä oli kokoajan ja lopussa tuntui että jokaisen pienen keskustelun jälkeen tapahtuu seuraavan kohtauksen latausta ja ruutu pysähtyy hetkeksi. Loppupuolella kerran jumitti juuri kamppailun keskellä sen verran pahasti, että en nähnyt puolustusvaihtoehtoja ja kuolin. Kuolemia tuli muutenkin äkkinäisistä tilanteista johtuen enemmän. Vai kuolinkohan kertaakaan ensimmäisessä episodissa, mutta senkin edestä kyllä kakkosessa.

Kaiken kaikkiaan EP2 oli taas viihdyttävää The Walking Deadia. Hieman yllätyksetön maku jäi, koska arvasin jo hyvissä ajoin mikä jakson pääasiallinen iso juttu oikein oli. Tutkittavaa ja selviytymistaistelua kuitenkin käytiin edelleen ja yhden illan istumiseksi oli mukava osa. Toivottavasti vaan sarja pääsee vielä siihen ensimmäisen osan tuomaan hurmokseen, sillä nyt se hieman laski.

Sarja kävelyä


The Walking Deadin TV -sarja pyörii myös suomessa, josta viimekerralla myös mainitsin. Tuolloin en vielä ollut ehtinyt tutustua sarjaan, mutta pelin innoittamana sen olen tehnyt tässä parin viimeviikon aikana. Ensimmäinen tuotantokausi on vain 6 jaksoa pitkä, joten sen katsominen läpi ei kauaa vie. Sarja on hyvin tehty ja näyttelijät osaavat homman. Jos tykkää pelin teemasta, niin kannattanee tutustua myös sarjaan. Hyvin samankaltaista toimintaa ja draamaa, mutta hieman erilaisista lähtökohdista.

Sarja ja peli on pitänyt kunnolla miettimään omia moraalisia kysymyksiä. Mitähän olisi itse vastaavissa tilanteissa tehnyt? Varsinkin kun ikinä ei voi olla varma muita selviytymistaistelua käyviä henkilöitä kohdatessa ovatko he ystävämielisiä vai tekevät kaikkensa saadakseen sen mikä hyödyttää heitä. Tätä joutuu pelissäkin pohtimaan välillä ja ikävä kyllä tilanteissa, joissa ei ole aikaa miettiä. Sarja on varsin brutaalisti tehty mikä toisaalta on hyvä. Verta, suolia ja ällöttävän upeasti toteutettuja zombeja kammoavien ei kannata sarjaa edes vilkaista. Sen verran suorasukaista toimintaa ja lähikuvaa elävien kuolleiden lahtaamisesta on aika ajoin tarjolla, vaikka iso-osa onkin ilmisuhteiden välisessä draamassa. Jo pilottijaksosta selviää varmasti haluaako sarjaa jatkaa pidemmälle, joten suosittelen kokeilemaan.

Toista kautta sarjasta aloitellessa ja kolmatta peliepisodia odotellessa nautitaan tänään alkavasta kesälomasta!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti