keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Diablo 3






Kauan ja hartaasti odotettu Diablo 3 saapui vihdoin pelikansan keskuuteen. Meinasin tutustua peliin jo avoimessa beta vaiheessa, mutta servereiden tukkoisuuden vuoksi en päässyt ikinä pelaamaan. Ehkä se oli onni, niin ei kuluttanut itseään loppuun ja pienentänyt peli-iloa.

Internetin kirous


Diablo 2:sta on jo yli 10 vuotta aikaa, joten odotus on ollut pitkä. Varsinkin ensimmäistä Diabloa tuli pelattua varsin paljon ja tietysti toistakin, mutta muistan paremmin kuitenkin ensimmäisen Diablon jostain syystä. Molemmat olivat kovassa kulutuksessa silloin kun pelasin lähinnä vain PC:llä. Kolmonen olikin tilauksessa hyvissä ajoin ennakkoon ja iloinen yllätys oli, kun posti toi pelin jo julkaisutiistaita edeltävänä maanantaina. Sitä ei ikävä kyllä päässyt pelaamaan vielä. Jatkuva yhteys Battle.net tunnukseen on ehdoton vaatimus ja se onkin samalla yksi erittäin iso hankaloittava tekijä, aluksi ainakin. Paljon kuului eripuraa pelaajilta ympäri maailmaa kuinka kirjautuminen peliin ei julkaisussa onnistunut. Itse kokeilin ensimmäisen kerran peliä vasta iltapäivällä töiden jälkeen, enkä havainnut minkäänlaisia ongelmia kirjautumisessa tai muutenkaan pelaamisessa. Itse asiassa koko pelin aikana en ole kuin kerran kohdannut disconnectin, joten mielestäni serverit ovat olleet hyvin pystyssä. Eräs sunnuntai oli kuitenkin erittäin ikävä yllätys, kun parhaaseen pelaamisaikaan, eli illalla oli Blizzard päättänyt pysäyttää pelaamisen Euroopassa serverihuollon vuoksi. Todella turhauttavaa. Halaisin pelata vain yksinäni peliä, joka on asennettu koneelleni, ja joka pyörii vieläpä koneellani. En voi kuitenkaan tehdä sitä koska Battle.net kirjautumisen johtavat palvelut eivät ole käytössä. Tätä kirjoitettaessa olisin halunnut muutamia juttuja pelistä tarkistaa, mutta erroria koodia pukkaa vaikka Battle.net sivujen mukaan serverit ovat ylhäällä. Vaikka itselleni tätä ei ole kovinkaan montaa kertaa tapahtunut, niin on kyllä todella uskomatonta, ettei palveluja saada toimimaan kunnolla. Diablo saattaakin olla ensimmäinen ja ainoa jatkuvan nettiyhteyden vaativa peli johon panostan. Olen kuitenkin lähinnä yksin pelaaja, enkä kaipaa internetin tuomia ongelmia.



Ihanan tuttua 


Itse peli on mielestäni hyvin Diablomainen. Blizzard ei ole lähtenyt toimivaa konseptia muuttamaan kovinkaan paljoa. Hieman värikylläisemmäksi peli on muuttunut, joten se ei ole aivan niin synkän oloinen, kuin aikaisemmat osat. Toisaalta peli tuntuu juuri päivitetyltä nykypäivään. Suhteellisen laajoja tutkittavia alueita, randomisti arkuista, ruumiista ja ruukuista esiin putkahtelevia esineitä ja pelistä poistuminen nollaa kartat. Osa kartoista myös generoidaan aina uudelleen jokaisella pelikerralla, joten mikään pelikerta ei ole välttämättä samanlainen, eli aivan kuten ennekin! Peli tuntuukin välillä jopa ehkä liian samanlaiselta. Edellisestä osasta on kuitenkin yli 10 vuotta, joten samankaltaisuus ei ole negatiivinen asia vaan päinvastoin. Jos 1, 2 ja 3 olisi tullut kaikki esimerkiksi viiden vuoden aikana, niin tämä tekele olisi saanut todella murskaavat arvostelut sen haluttomuudesta uudistua. Tarinakin jatkaa tutulla tiellään. Se on olemassa, mutta itse en kovinkaan paljon siihen onnistunut kiinnittämään huomiota. Pientä nippelitietoa pursuaa sieltä ja täältä pienten kertomusten sekä vanhojen kirjeiden muodossa. Mukana olevilla hahmoilla on oma tarinansa ja persoonallisuutensa. Alussa hieman jaksaa seurata, mutta lopulta kertomukset ovat vain osa, joka sivuutetaan space napilla. Pahuus kuitenkin uhkaa jälleen ja sehän on kukistettava.

Tunne vähän isomman pomon kukistamisen jälkeen on upea kun saa kerätä tavaraa maasta!

Hillittyä ja upeaa


Peli näyttää mielestäni hyvältä. Sen ei tarvitsekaan olla mitään älyttömän upeaa graafista ilotulitusta vaan hillittyä ja siistiä. Todella tyylikkäitä pätkiä pääsee seuraamaan päätarinan väleissä muutamaan kertaan. Varsinkin hahmojen kasvot näyttivät todella upealta. Noin vuoden vanha koneeni jaksoi kevyesti pyörittää peliä ja Blizzardhan tekee tunnetusti pelejä, jotka eivät vaadi hirmuisia rautavaatimuksia. Monen mielestä karkkimainen grafiikka ei mielestäni ole millään tavalla häiritsevä. Mieluummin katson tätä kuin esimerkiksi WoW:n grafiikkaa. Värit ovat vain hieman kirkkaita. Diablon tyyli ja grafiikka ovat mielestäni erittäin onnistuneet ja se on pelimaailmassa aivan omanlainen. Maailman ja erilaisten pienten yksityiskohtien suunnittelu on erittäin onnistunut.

Pelissä on useita hahmoja joista varmasti löytyy jokaiselle mieluisia kykyjä omaavaa pelattavaa. Sukupuolen voi valita kullekin. Itse päädyin Wizardiin, koska magia on se juttu jota tämäntyylisissä peleissä tykkään pelata.

Edellisiä Diabloja pelanneena oli kuin kotonaan. Toimiviin systeemeihin ei ole juurikaan koskettu, joten heti pääsi aloittamaan itse pelaamisen. Pelaajalla on aina jokin tavoite, jonka saavuttaakseen täytyy edetä pisteestä A pisteeseen B. Matkalla voi tutkia karttaa, joka ilmestyy näkyviin sitä mukaa kun pelaaja etenee. Vihollisista, löydetyistä esineistä ja tehtävistä saa kokemuspisteitä. Tasojen karttuessa pelaaja saa käyttöön uusia taitoja, joita voi kiinnittää käyttöön neljä näppäimistön numeronappeihin. Tavaroiden etsiminen on yksi tärkeimpiä asioita, sillä ilman kunnon varusteita pelaaminen muuttuu äkkiä hankalaksi. Tasaisin väliajoin kohdataan astetta rankempia vihollisia, jotka saattavat vaatia taktiikkaakin tai raakaa hetkellistä voimaa kukistumiseen. Tasojen karttuessa taidot karttuu ja pelaaminen on osittain helpompaa. Peli pelataan aluksi läpi normaalilla vaikeustasolla. Reilusti alle 20 h pelin ilmeisesti pääsee ja noin 20 lvl on kuulemani perusteella ensimmäisen läpipeluukerran taso. Itse kuitenkin kulutin peliin ensimmäisellä kerralla noin 30h ja olin jo myös 30 lvl paremmalla puolella. Tuli tutkittua varsin kattavasti kartat.


Välipätkät ovat erittäin upeaa katsottavaa.

Varsinainen pelaaminen kuitenkin vasta alkaa, kun tarina on ensimmäisen kerran pelattu läpi. Vaikeampia tasoja on lisäksi vielä kolme, jotka aukeavat yksi kerrallaan. Nightmare, Hell ja Inferno, josta jälkimmäinen on tietääkseni todellinen helvetti. Pelattavaa siis todenteolla kyllä vaativalle pelaajalle riittää, eikä Diablossa varsinainen idea ole ikinä ollut tarinan pelaaminen. Hahmon kykyjen kasvattaminen ja etenkin parempien varustusten metsästäminen on aina ollut se juttu. Tähän liittyy myös yksi uudistuksista, pelin sisäinen huutokauppakamari. Ainakin ensimmäisten viikkojen aikana sieltä saa hyvääkin tavaraa pelin omalla kullalla todella edullisesti. Tämä tarkoittaa, että omaa hahmoa saa helposti kehitettyä paremmaksi varusteiden avulla ja näin ollen peli muuttuukin aika helposti. Kaikkein kirkkaimmat tavarat kyllä varmasti ovat hintansa arvoisia maksimi tasoilla ja lopultahan se on omasta itsestään kiinni kuinka peliä haluaa pelata. AH on kuitenkin todella tuskainen käyttää sen rajoitteiden vuoksi ja lähinnä tuurista onkin kiinni mitä sieltä löytää. Myös varsinkin iltaisin se on todella takkuinen, eikä tuotteitaan saa aina edes laitettua palvelinten kuormituksen vuoksi myyntiin.

Ote ei jaksa pitää


Kaiken kaikkiaan Diablo 3 on onnistunut versio yli vuosikymmenien takaisesta klassikosta, jota pelataan vielä tänäpäivänä (tai ainakin pelattiin). Se on uudistunut vain hieman ja edelleen koukuttava Diablomainen olemus on tallella. Peliä pelaa mielellään ainakin parin läpiipelukerran verran. Itse en ole vielä Nightmare tasoa saanut loppuun, mutta pieni kyllästyminen on tullut jo havaittua. Max Payne 3 joka julkaistiin myös hiljattain onkin päätynyt PS3:n sisuksiin ja  Diablo hiljalleen on jäämässä takavasemmalle. Palaan sen pariin kuitenkin varmasti vielä useaan kertaan, mutta edellisten osien kaltaista vetovoimaa se ei enää onnistu luomaan. Se ei jaksa pitää otteessaan kuin muutamia tunteja kerrallaan. Toki tuli huomattua että Diablo saa ihmisiä liikkeelle ja pelaamaan, kun katsoo muiden tuttujen kehitystahtia. Facebookissa monta tuttua nimeä tullut Diablo 3:n myötä perustetun ryhmän kautta vastaan, joista en ole kuullut mitään sitten peruskouluaikojen, jolloin edellisiä Diabloja pelattiin. Tätä tullaan pelaamaan vielä pitkään pelimaailmassa, kuten Diablo 2:sta. Paljon toki riippuu huutokauppaan suunnitteilla olevasta oikealla rahalla tapahtuvasta kaupasta, joka todennäköisesti tulee tuhoamaan täysin jo ennestään ohuilla laudoilla huojuvan ekosysteemin pelissä. Itse kuitenkin jätän pelin todennäköisesti piankin kokonaan taakseni uusien uljaiden nimikkeiden ja jatkuvasti kasvavan ”sitten joskus” pelipinon painostaessa päälle.

Kuvat: http://eu.battle.net/d3/en/ ja screenshotit pelistä



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti